Seuratoiminnassa mukana noin puolet 11–15-vuotiaista lapsista ja nuorista – vain viidennes liikkuu vähintään tunnin päivässä

Yli 3 000 lasta ja nuorta lähes 200 koulusta osallistui Jyväskylän yliopiston toteuttamaan ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan liikuntatutkimukseen keväällä 2014. Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että lasten liikunta-aktiivisuus vähenee Suomessa merkittävästi iän myötä. Yhdeksäsluokkalaisista vain joka kymmenes liikkuu suositusten mukaisesti tunnin päivässä. Vaikka yli puolet 11–15-vuotiaista on mukana seuratoiminnassa, vain viidennes liikkuu päivittäin toivotusti. Lasten ja nuorten yleisimmät esteet liikunnan harrastamiselle olivat yksilöllisiä, omaan kehollisuuteen ja pätevyyteen liittyviä: liikkumaan ei viitsitä lähteä, siihen ei ole aikaa tai aika kuluu muissa harrastuksissa.

Tutkimus vahvistaa viimeaikaisia havaintoja väestön kokonaisaktiivisuuden puutteesta: liikunta organisoituna harrastetoimintana on edelleen merkittävä osa lasten ja nuorten elämää, mutta muutoin fyysistä aktiivisuutta kertyy rajallisesti. Konkreettisuudessaan tätä kuvastavat tulokset siitä, että suositeltu ruutuaika ylittyy lähes kaikilla lapsilla, välitunnit vietetään etenkin yläkouluissa usein sisällä ja liikunnan harrastaminen loppuu usealta murrosikään saavuttaessa. Tutkimuksessa lasten ja nuorten itsensä arvioima koululiikunnan toteutunut määrä ei saavuta kansainvälisiä suosituksia millään luokkatasolla. Liikuntaa oli eniten yhdeksännellä luokalla (128 min/vko) ja vähiten seitsemännellä luokalla (95 min/vko).

Seuratoimintaa koskevat tulokset ilmentävät, että tänä päivänä seuratoimintaan tullaan mukaan entistä nuorempana, valtaosa lapsista ja nuorista keskittyy seurassa vain yhden lajin harrastamiseen ja että kilpaileminen on edelleen merkittävä osa seurojen toimintaa. Urheiluseuraharrastuksen oli lopettanut reilu neljäsosa tutkimukseen vastanneista lapsista ja nuorista. Lopettamisen yleisin ja merkittävimmäksi arvioitu syy oli kaikissa ikävaiheissa kyllästyminen lajiin. Yli puolet lapsista ja nuorista pitää yhdessäoloa kavereiden kanssa tärkeänä liikuntaa harrastettaessa.

Huomionarvoista on, että yksityinen sektori on noussut merkittäväksi liikunnan järjestäjäksi. Yksityisen sektorin liikuntatoiminnassa liikkui viikoittain kolmasosa lapsista ja nuorista.

Noin kaksi kolmasosaa vähiten liikkuvista tytöistä ja pojista ilmoitti liikunnan esteeksi sen, ettei ollut liikunnallinen tyyppi. Vajaa puolet lapsista ja nuorista raportoi ympäristöön liittyviä, tilannekohtaisia esteitä kuten, ettei heidän kotinsa läheisyydessä ole kiinnostavan lajin ohjausta tai paikkoja. Viiden yleisimmän esteen joukkoon mahtui vielä hikoileminen: yli kolmasosa tytöistä ja neljäsosa pojista ilmoitti, että hikoilu tuntuu inhottavalta liikunnan yhteydessä. Huomattavan suuri osa raportoiduista liikunnan esteistä näytti liittyvän omaan kehollisuuteen sekä kokemukseen omasta liikunnallisesta pätevyydestä.

Tutkimustulosten perusteella on välttämätöntä saada aikaan kehitystä, jolla liikunnallinen elämäntapa yhdistyisi vahvemmin osaksi lasten ja nuorten arkisia toimia: koulumatkoja, kavereiden kanssa vietettyä aikaa, välitunteja ja liikkumista paikasta toiseen. Organisoidun liikunnan suosio ei tutkimustulosten mukaisesti yksin riitä turvaamaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta riittävää fyysistä aktiivisuutta.

LIITU-tutkimuksen tavoitteena on käyttöönottaa koko maan kattava lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen trenditutkimus, joka on tarkoitus toistaa kahden vuoden välein. Tutkimuksessa kerätään tietoa 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä siihen yhteydessä olevista tekijöistä, kuten liikuntatilaisuuksista ja -paikoista, nuorten liikunnalle antamista merkityksistä, penkkiurheilusta ja koetusta liikunnallisesta pätevyydestä. Tutkimuksen toteuttamista rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lue raportti valtion liikuntaneuvoston sivuilta tämän linkin kautta.

Lisätietoja:

yliopistotutkija Sami Kokko
sami.p.kokko@jyu.fi
Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus

projektitutkija Riikka Hämylä
riikka.hamyla@jyu.fi
+358 40 805 4741
Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus

pääsihteeri Minna Paajanen
minna.paajanen@minedu.fi
+358 40 584 9459
valtion liikuntaneuvosto

Uutiskategoria

Jaa Facebookissa