Henkilökuva: Samuli Viitanen - tavoitteena 2020 olympialaiset

Samuli Viitanen on 1993 syntynyt tamperelaisjudoka, joka ottelee -90 kg sarjassa. Hän kuuluu Suomen maajoukkueeseen ja tähtää Tokion olympialaisiin 2020. Samuli opiskelee kauppatieteitä Tampereen yliopistossa. Yliopiston lisäksi hänet voi kaupungilla bongata Nääshallin liepeiltä ja Tammelasta.

Samuli Viitanen lähtee ensi viikon judon European Cupiin suomalaisittain oudosta tilanteesta. Kansainvälinen kilpailu käydään kotikaupungissa Tampereella, ja kilpailupaikalle voi mennä kaikessa rauhassa vasta kisapäivän aamuna. – Viime vuonna matkapäiviä ulkomaille kisoihin ja leireille kertyi noin 100. Lisäksi tulee vielä kotimaan leirit ja kilpailut, Viitanen kertoo.

Syyskuun alussa Samuli Viitanen otteli hopealle Tallinnan European Openissa. Tampereen European Cupin jälkeen seuraava kilpailu on European Open Glasgow’ssa 15.10. Menossa on niin sanottu kilpailublokki eli kausi, jossa käydään 3-4 judokilpailua parin kolmen viikon välein. Näitä intensiivisen kilpailun kausia on vuodessa 3-4. Niiden välissä keskitytään harjoitteluun. Tampereen European Cup -kisaa varten ei harjoitteluun tehdä isompia muutoksia, vaan kisaa edeltävään viikkoon mahtuu myös kovia treenejä. – Glasgow’n kilpailua varten sitten edeltävä viikko otetaan vähän kevyemmin.

Olympiavalmennusryhmä antoi tietoa ja kokemusta

Viitanen oli mukana jo Rion olympiavalmennusryhmässä. Rion olympiakarsintajakson paras saavutus oli kolmas sija Pan American Openissa.  –Tavallaan Rio tuli minun kohdallani liian aikaisin, sillä siirryin juniorisarjasta aikuisten sarjaan vasta samana vuonna kun karsinta alkoi. Esimerkiksi sijoituksen nostaminen judon maailman rankinglistalla vaatii paljon, ja lähdin vähän takamatkalta. Sain kuitenkin paljon kokemusta, hienoja kisoja ja otteluvoittoja  sekä tietoa Tokion 2020 olympialaisiin valmistautumista varten, hän summaa tähänastista.

Samuli Viitanen on Tallinnan European Openin hopean jälkeen judon maailman rankinglistalla sijalla 82. Esimerkiksi Tampereen kisassa on sarjansa -90 kg korkeimmalle rankattu ottelija.  – Tavoitteeni on nousta rankinglistalla mahdollisimman korkealle siihen mennessä kun Tokion olympialaisten karsinta alkaa.

Judon olympiakarsinta on pitkä ja raskas, se kestää 24 kuukautta. Tänä  aikana kalenterissa on noin 50 kilpailutapahtumaa eri puolilla maailmaa. Kilpailut on luokiteltu siten, että korkeimman tason (MM-kilpailujen) voitosta saa 900 pistettä ja alimman tason (Continental Open) voitosta 100 pistettä. Turnausluokkia on kaikkiaan kuusi. Mitali- ja pistesijoista jaetaan alempia pisteitä.

Karsinnan ensimmäisen 12 kuukauden viisi parasta turnaussuoritusta lasketaan urheilijan lopulliseen pistesaldoon 50 % painoarvolla. Karsinnan jälkimmäisen 12 kuukauden viisi parasta turnausta lasketaan lopulliseen karsintapisteiden pottiin 100 % painoarvolla

Ranskalaisia vaikutteita

Samuli Viitanen nimeää tekniikkapuolen vahvuuksikseen erityiset isot, vahvat heitot. Hän toteaa myös saavansa itsestään kaiken irti ottelussa. – Erityisesti matseissa, joissa lähden kisaan vähän altavastaajana, ilman menestymispaineita ennakolta ajatellen vähintään samantasoisia tai parempia vastustajia vastaan tuntuu, että olen parhaimmillani.

- Parantamista on suoritusvarmuudessa. Erityisesti minuun vaikuttaa tunne siitä, että nyt on pakko menestyä. Tällaisen tilanteen hallitsemisessa olisi vielä petrattavaa.

Samuli Viitasen mukaan päävalmentaja Pascal Taoytin näkemyksillä oli huomattava vaikutus hänen omaan kehittymiseensä kilpajudokana. – Sain Tayotilta oppia ja uusia ideoita harjoitteluuni. Esimerkiksi otekamppailun merkitys ja sen osaamisen tärkeys avautui minulle aivan uudella tavalla.

Ranskan judo on tullut Viitaselle tutuksi muutoinkin. Hän on muutaman muun suomalaisjudokan kanssa paitsi kilpaillut myös leireillyt Ranskassa. - Ranskassa judo on iso ja arvostettu laji, johon todella panostetaan. Yleisön lajituntemus ja yleensä lajikulttuuri on todella mittavaa, ja valmennus ja opetus hyvin järjestettyä ja ammattimaista.

Ranskassa judo onkin suurimpien urheilulajien joukossa, harrastajia on yli 600 000 ja ranskalaisjudokat menestyvät.  Tämä näkyy myös maailmalla kisatatameilla muutoinkin kuin ranskalaisten voittokulkuna.

- Ranskalaisilla judokoilla on mukanaan isot ammattilaisten tukijoukot, Samuli Viitanen kertoo. - Näihin kuuluu tietysti mm. fysioterapeutit, mutta myös media- ja kuvausryhmät. Raskaan sarjan olympiavoittoja ja moninkertainen maailmanmestari Teddy Riner tuo vielä itse mukanaan omat, henkilökohtaiset ryhmänsä. Judon medianäkyvyys ja sitä kautta sponsorointi on tasolla jota Suomessa on vaikea hahmottaa.

Urheilijan talous

Sponsoroinnista on hyvä siirtyä puhumaan rahasta. Millä suomalainen judoka rahoittaa urheilunsa. – Kuten suomalainen urheilija yleensäkin, judoka kerää rahansa useista pienistä puroista päästäkseen kilpailuihin ja leireille. Onhan ero valtava useimpiin Euroopan maihin, joissa kilpajudokoille maksetaan siitä että he osallistuvat kisoihin. Toisaalta tilanne on joskus aika kutkuttavakin, Viitanen naurahtaa. – Olemme samoissa kisahotelleissa ja kisapaikoilla Ranskan ja muiden maailman huippujen kanssa, jotka keskittyvät pelkästään urheiluun ja saavat siitä vielä palkkaa. Ja ihan hyvin meikäläisetkin siellä ottelevat – näistä lähtökohdista.

Judo on elämäntapa

- Judo on minulle elämäntapa, Samuli Viitanen toteaa. – Se tuottaa minulle iloa ja on asia, josta nautin.  Opiskelu yliopistossa ja kilpajudo täydentävät ja tasapainottavat toisiaan juuri sopivasti. Urheilu ei ole juuri opiskelutahtiin vaikuttanut, vaan nyt kolmatta vuotta opiskeleva Viitanen aikoo suorittaa kandidaatin tutkinnon keväällä.

Judoinnostus tuli Viitasen elämään jo lapsena, eikä hän juuri muita lajeja ole tosissaan harrastanut. – Alakoulussa pelailin jalkapalloa. Judossa on Viitasen mukaan parasta sen monipuolisuus, kokonaisvaltaisuus – ja hänelle itselleen sopii yksilölaji. Judon luonteeseen kuuluu myös se, että se on kilpalajina armoton. – Yksi sekunnin nukahdus, yksi pieni virhe voi päättää koko kisan. Toista mahdollisuutta ei tule. Se vaatii hyvää henkistä kestävyyttä ja kykyä päästä tilanteesta yli kohti seuraavaa kisaa.

Pahemmilta loukkaantumisiltakin Samuli Viitanen on kilpaurheilu-urallaan välttynyt. – Ala-asteikäisenä murtui käsivarsi, ja yläkouluiässä oli selässä rasitusmurtumaa. Sen jälkeen on ollut niitä tavanomaisia urheilijan elämään kuuluvia käytön jälkiä, hän naurahtaa.

Kotiyleisön edessä

Tampereen European Cupin osalta Samuli tunnustaa, että paineita on. Kotitatami – tällä kertaa upouudessa Tesoman palloiluhallissa - on aina vähän eri asia kuin kilpailut muualla. – Tuohan se omat odotuksensa onnistumisen suhteen, mutta toisaalta on mukava olla tarjoamassa tällainen kisakokemus suomalaiselle ja etenkin tamperelaiselle judoyleisölle.

Teksti: Anna-Maria Maunu ja kuvat Joel Hietanen

Uutiskategoria

Jaa Facebookissa