Tuomariraportti Turkin OTC:ltä 15.-17.5. ja Venäjän Grand Slamista 20.-21.5.

Koko reissu (OTC ja Venäjän Grand Slam) alkoi jo maanantaina 15.5, jolloin suuntasin kohden Turkin Antalyassa olevaa OTC:tä eli Olympic Trainin Camp'ia. Leirille oli kutsuttu, tuomaripäällikkö Alexandr Jatskevitchin ja sporttijohtaja Wieslaw Blachin kaveriksi kaksi tuomaria, minut ja Saksan Frank Wolf. Ohjelmassa oli kahden treenin seuraaminen ja yksi videosessio valmentajien kanssa. Aamun treenissä tehtävämme oli tsekata randoreita, antaa vinkkiä tarvittaessa ja vastata kysymyksiin.   Kysymyksiä ei esitetty, joten pystyin keskittymään Klaus Verlinin, leirin ainoan suomalaisedustajan, vahvojen otteiden seuraamiseen.

Videosessiossa käytiin läpi alkuvuoden IJF-kisoista napattuja videopätkiä. Seuraavassa aiheet ja niiden oppi:

1. Siltatilanteet/päällä alastulon tarkoitukselliset estämiset. Riippumatta siitä, onko alastulossa mukana pään taakkaa keventämässä kättä tai olkapäätä, tuomitaan tilanteesta hansoku aina, mikäli uken leuankärki on noussut ylös. Täten esim. suoralla niskalla päälleen alastuloista ei anneta hansokua - niskan pitää olla taittuneena eli leuan ylös kurotettuna.

Kysyin myöhemmin Grand Slamin lääkärivastaavalta, että onko sillä fysiologisesti mitään eroa, että tullaanko päälleen alas niska suorana vai taitettuna? Tämän lääkärin mukaan on aivan sama missä asennossa päälleen alas tullaan - niskanikamat ovat joka tapauksessa erittäin suuressa vaarassa. Japanissa on kuulemma sattunut viisi tällaisesta alastulosta johtuvaa vahinkoa - näistä yksi uhri oli halvaantunut ja neljä kuollut - kaikki olivat olleet nuoria. Tässä valossa ajateltuna tämä leuankärjen asennolla knippailu on aivan turhaa hommaa. Mutta koska sääntö on tällainen kuin se on, niin sitä pitää noudattaa, eli tsekataan leuankärjen asentoa jatkossakin siihen saakka kuin toisin sanotaan.

2. Wazari. Nykyisen (aivan typerän) tulkinnan mukaan wazari voidaan antaa jopa mahalleen tulleista heitoista, mikäli tori kontrolloi uken käsivarren tämän mahan/rinnan alle. Tätä tulkintaa ei sulattanut myöskään Puolan sporttijohtaja. Hänenkin mielestä wazarin saadakseen pitäisi uken tulla vähintään kyljelleen. Nykytilanteen mukaan waza-arin haitari on valtava: ko. maha-asennosta nopeisiin rullauksiin ja kunnon lyönteihin uken toiselle selkäfileelle. Jututin ipponin määritelmästä IJF:n tuomarikomissaari Tonino Chyrliaa. Hänen mielestään ipponiin riittää se, että heitto on suvereeni eli ukea viedään sata-nolla ja alastulo iskeytyy jotenkuten selälleen. Wazarin ja ipponin määritelmään voisi tulla MM:ien jälkeen sellainen muutos, että waza-ariin vaadittaisiin vähintään kylkikastuminen ja ipponiin riittäisi toisen fileen kastuminen/rullaava alastulo, kunhan heitossa on voimaa, nopeutta ja hallintaa. Myös waza-arien maksimäärän voisi rajoittaa vaikka kolmeen, joilla saataisiin ikäänkuin awazate-ippon ratkaisu.

3. Ne-waza vai tachi-waza? Nykytulkinnan mukaan, niin kauan kuin tori on tachi-wazassa ja hänellä on ote ukesta, on tilanne tachi-wazaa, vaikka uke olisikin kontillaan tatamissa. Täten ko. asennosta kannattaa torin hyökätä, koska uke ei saa ainakaan jaloista tarttumalla puolustautua. Samoin uke saa yrittää heittää tästä asennosta, mutta muulla tavalla kuin jalosta tarttumalla. Uken kannattaa tässä tilanteessa säilyttää ote torista, koska otteella on paras puolustautua/hyökätä. Ottelua ei tule myöskään keskeyttää matella ottelijoiden/ottelijan noustessa tachi-wazaan ja halutessa jatkaa ottelua siitä, ellei tilanne ole vaarallinen. Hitaissa heittorullauksissa heiton katsotaan jatkuvan ja olevan pisteytettävissä, kuten vanha tulkinta sanoo, mikäli liike ei muutu toiseksi tai pysähdy kesken kaiken. Silloin tilanteen katsotaan muuttuneeksi ne-wazaksi.

4. Uhrautumisvastaheittotilanteiden tulkinta muttui vastikään sellaiseksi, että uhrautumisvastaheiton tekijä saa pisteet, vaikka tuleekin ensin mattoon selälleen, mikäli nähdään selvästi, että hän on aloittanut liikkeensä jo tachi-wazassa ennen selälleen laskeutumistaan.

5. Shido yliastumisesta vai ylityönnöstä? Tori saa viedä uken rajalle, muttei työntää tätä tarkoituksellisesti yli. Yleensä vika on yliastujan, koska suurimmassa osassa tapauksista yliastuja olisi voinut, ennen astumistaan yli, kiertää jommallekummalle sivulle takaisin ottelualueelle.

Iltapäivän treeniin tuli vain Turkin joukkue (56 urheilijaa) ulkolaisten palautellessa uimarannalla tai altaalla. Niinpä Jatckevitch piti normin sääntödemon, jonka jälkeen ottelijat saivat kysyä. Kysymykset olivat samankaltaisia ja -tasoisia kuin kotimaan vastaavissa tilaisuuksissa esitetyt kysymykset, joten sääntötietämyksen suhteen ollaan samalla tasolla ainakin turkkilaisten judokoiden kanssa.

 

Tuomariraportti Jegaterinburgin Grand Slamista 20.-21.5.

 

Perjantaina pidettiin Grand Slamin tuomarikokous. Sen anti oli tuttu: mattotuomarin on johdettava ottelua vahvasti, varoituksia pitää antaa tiukasti mutta vain oikeaan aikaan, negatiiviseen judoon esim. erikoisotteisiin pitää puuttua tiukasti, jos niistä ei hyökätä välittömästi ja uhrautumisvastaheiton tekijän pitää ottaa kontrolli jo tachi-wazassa.

 

Aluksi tuomitseminen jännitti hieman, sillä EM:t olivat jättäneet kaikesta "jälkiterapiasta" huolimatta hieman epävarman olon. Homma sujui kuitenkin hyvin ja oli mukava, rento ja luottavainen olo tuomita, vaikka parissa alastulossa tarvitsinkin pöytätuomareiden apua. Yksi ottelu (Rus-Bra N-57 kg semifinaali) venyi jatkoajalle lähes neljään minuuttiin, jolloin brassi onnistui heitossaan. Alkuvaroitusta lukuun ottamatta en löytänyt matsista varoituksen paikkoja. Finaaleissa sain tuomita N-48 kg Jpn-Rus finaalin ja M-73 kg Fra-Can pronssiottelun. Kumpikin ottelu päättyi nopeasti ja selkeästi.

 

Päivän loppupalaverissa kiiteltiin finaaliotteluita ja niiden tuomarointeja. Viimeiseksi kommentiksi Snijders pyysi tosin tuomareita vaatimaan ottelijoita fiksaamaan pukunsa aina maten jälkeen. Tämä ohje kummastuttaa, sillä alkuvuoden kisoissa toinen IJF:n tuomaripomo Barcos taas nimenomaan sanoi, ettei pukua tarvitse korjauttaa, jotta otteluiden tempo kovenisi.

 

Sunnuntai sujui mielestäni hyvin M-90 kg Rus-Esp pronssiottelun ratkaisutilannetta ja tuomaripäällikön radiosekoilua lukuun ottamatta. Ensiksi mainitussa tapauksessa espanjalainen tuli alas venäläisen osotosta selälleen siten, että hartiat jäivät hieman kastumatta, mutta koska heitto oli ilmava ja nopea julistin siitä ipponin. Julistuksen jälkeen venäläinen hyppäsi ylös juhlimaan voittoaan espanjalaisen jäädessä tatamiin masentuneena istumaan. Sain kuitenkin käskyn muuttaa ipponin waza-ariksi. Aloitin pistemuutoshuitomisen, jonka aluksi venäläinen vei vielä istuvan uken sidontaan. Sidonnan julistamisessa kesti liian kauan (3-4 s.), koska huidoin pistemuutoksen ensin alta pois. Olin niin yllättynyt pistemuutoksesta, etten tajunnut komentaa ensin osaekomia ja sitten vasta kaikessa rauhassa alkaa muuttamaan pistettä. Videolta jälkikäteen katsottuna alastulo täyttää minusta edelleenkin ipponin kriteerit ja sen kertoo myös uken elekieli - häntä vietiin totaalisesti.

Toisessa tilanteessa sain käskyn, juuri sopivasti maten jälkeen, Snijdersilta antaa molemmille ottelijoille shido. Kummastelin hieman asiaa enkä keksinyt varoituksille mitään syytä, niinpä nakkasin vain shidot kummallekin ottelijalle, koska pomo niin käski tehdä. Varoitukset annettuani Snijders kuitenkin viittoili, että oli tarkoittanut toisen tatamin ottelua eli hän siis käytti väärää radiopuhelinta. Peruin sitten shidot, koska ne oli annettu turhaan. Matsin seuraajia varmaan ihmetytti tilanne kovasti ja antoi minusta tuomarina epävarman vaikutelman. Päivästä jäi kuitenkin ihan hyvä maku, sillä toinen pronssiottelu M+100 kg Rus-Blr päättyi venäläisen viimeisellä sekunnilla tekemään waza-arin arvoiseen heittoon.

 

Loppupalaverissa IJF:n tuomaripäällikkö Jan Snijders sanoi ipponin olevan judolle tärkeä asia ja olettaa kaikkien osaavan ipponin ja waza-arin eron. Nyt oli tullut muutamia rullausalastulo-ipponeita ja eräs alastulo, joka ei ollut ippon ja jonka jälkeen tuomari komensi liian myöhään osae-komin (viitaten ratkaisuuni M-90 kg pronssiottelussa). IJF:n tuomaritarkkailija Neil Adams totesi, että nykyisiä sääntöjä pitää noudattaa MM:iin saakka, vaikka osa niistä tuntuu nyt muutamaan kertaan testattuina huonoilta. Tällaisia ovat esim. waza-arien rajoittamaton määrä, waza-arin suuri skaala (mahalleen tuloista kunnon lyönteihin toiselle selkäfileelle tai ilmaviin rullauksiin) ja taas ipponin liian kovat kriteerit.

 

MM:iä ajatellen olen nyt näyttöni IJF:n tuomarikomissiolle antanut. Neljä kisaa, kolme Grand Slamia ja yksi Grand Prix, on käytynä vuoden vaihteesta. Tämän viimeisimmän luokitusta en tiedä, mutta tämän hetkisen maailman rankingin sijoituksen (3.) perusteella olisin 20 MM-kisatuomarin listalla mukana. Tosin, IJF:n/EJU:n tuomarikomissioiden valinnoista ei voi olla ikinä varma, koska jos he haluavat jonkun tuomarin, niin ne ottavat hänet mukaan rankingista huolimatta ja taas voivat jättää jonkun toisen kisalistan ulkopuolelle rankingista huolimatta. Olen kuitenkin erittäin toiveikas sen suhteen, että edustan suomalaista tuomariosaamista Unkarin MM-kisoissa.

 

Aktiivista kesäleirien täyttämää kesää kaikille toivottaen:

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa