Tuomariraportti Sveitsin avoimista 22.-23.3.2013

Suomalaista judotuomarointia kisoissa edustivat Juha Vuorela ja allekirjoittanut. Saimme kutsun tulla tuomariksi Sveitsin avoimiin judomestaruuskilpailuihin jo viime vuoden puolella. Järjestäjät kustansivat majoituksen tasokkaassa hotellissa, matkustuskustannuksista vastattiin itse - aika kohtuullista siis nykyisten Euroopan Openien (entiseltä nimeltään maailman cupien) hintatasoon nähden, joissa pelkästään yksi yö saattaa maksaa 180 euroa. Kisassa oli ollut viime vuonna noin 300 osallistujaa ja järjestäjät odottivat paikalle ainakin yhtä paljon neljälle tatamille. Toisin kuitenkin kävi, sillä paikalla oli hieman päälle 200 kilpailijaa 15 maasta. Tuomareita oli viisi per matto, yksi vähemmän suomalaiseen systeemiin nähden. Tuomaroinnit hoidettin kolmikoiden voimin ja tuore tuomari vaihdettiin vartin välein. Vaikka ottelijoita oli vähän, niin onnistuttiin kisapäivä silti venyttämään lauantaina aamun varttia vaille yhdeksästä illan puoli kuuteen.

Uudet säännöt olivat rantautuneet myös Sveitsiin - tosin tämä kisa oli ensimmäinen jossa niitä käytettiin, eikä paikallisia kansallisia tuomareita, joita oli puolet paristakymmenestä, oltu vielä koulutettu aiheeseen. Koulutuksen piti kuulemma olla tulevana syksynä, Sveitsissä oltaisiin siis judoiltu vanhoin säännöin siihen saakka! Sveitsin kv. tuomarit olivat jo oppinsa hakeneet ulkomailta, mutta kansallisilla oli vaikeuksia omaksua ennen kisaa pidetyn kymmenen minuutin priiffauksen perusteella erityisesti sidontatilanteiden jatkumista ulos, tiukentuneita ipponin kriteerejä ja karhunhalauskaatopykäliä. Jalasta tarttumiskiellon soveltaminen onnistuttiin omaksumaan kuitenkin hyvin.

Jotkut tuomarit olivat omaksuneet tiukan varoituslinjan niin hyvin, että kisan päävastaavan piti käydä toppuuttelemassa tuomareita ennen aunatain finaaleja varoituksien antamisesta - sveitsiläisyleisö kun kun ei ole kuulemma tottunut näkemään niin paljon varoituksia, vaikkei linja todellisuudessa kotimaisesta mitenkään eronnut. Näistä terveisistä huolimatta ajattelin kuitenkin tuomita edelleen omalla tyylilläni, jonkun mielestä ehkä varoituksia säästellen, mutta tarpeen niitä antaen. Olo oli luottavainen ja hyvä koko päivän. Yhteistyö toimi kolmikon kesken hyvin ja pisteet löysivät paikkansa. Finaaleissa sain tuomita päivän pääottelun, alle 60 kg finaalin, kotimaan Chammartin Ludovic'in ja Japanin, kolminkertaisen olympiavoittajan, Tadahiro Nomuran ottelun. Oli erittäin helppo tuomaroida, koska molemmat ottelijat pistivät parastaan ja ottelivat sata lasissa koko ajan. Minun piti antaa kuitenkin sveitsiläiselle varoitus yliastumisesta noin minuutin kohdalla ja japanilaiselle varoitus mattoon vedosta noin kolmen minuutin kohdalla. Noin minuutti ennen loppua japanilainen onnistui osotossaan. Kansa hurrasi, vaikka oma poika hävisikin, sillä hän pisti kampoihin tosissaan ja teki ottelusta katsomisen arvoisen. Omalla listallani tämä oli paras mattotuomarina tuomitsemani ottelu, sekä hengeltään että itse tuomaroinnilta.

Sunnuntaina matollamme käytiin alle 81 painoluokkaa. Päivä alkoi masentavasti, sillä muutamassa ottelussa kaikki matot huomioiden, annettiin hansokumakeja jalkaan tarttumisesta. Omalla matollamme eräskin ranskalainen piti otetta takin helmasta vyön alapuolelta vanhaan tapaan. Mattotuomarina ollut Ruotsin Dick Johansson antoi ottelijalle tämän ansaitseman varoituksen, muttei tämä sitä kunnolla ymmärtänyt vaan jäi ranskalaiseen tapaan protestoimaan matolle päätöstä. Valmentaja palautti kaverin kuitenkin ruotuun ja kumarrukset yms. muodollisuudet saatiin loppujen lopuksi valmentajan valvonnassa hoidettua kunnialla. Omassa tuomaroinnissani Sveitsin nuori poika hyökkäsi suoraan vastustajansa jalkaan. Komensin maten, kutsuin kulmat ja kaverille päätettiin antaa hansoku. Jottei ottelijalle olisi jäänyt mikään epäselväksi, niin kysyin ennen julistusta ottelijalta, että huomasiko hän hän itse mitä teki. Nuorukainen vastasi pää painuksissa, että huomasi. Onneksi nöyrä kaveri pääsi keräilyihin.

Sunnuntain meininkini oli edelleen varman tuntuista eikä suuria erimielisyyksiä kolmikon jäsenten kesken ilmennyt. Hyvä päivä siis jälleen. Sain päättää päivän ja kilpailun naisten alle 70 finaalituomarina sveitsiläisen Juliane Robran ja saksalaisen Barbara Bandelin ottelussa. Robra painoi päälle ja onnistui ajamaan vastustajalleen kaksi shidoa. Ottelu läheni loppuaan ja näytti siltä, että kotimaahan olisi tulossa kultamitali. Sveitsin epäonneksi onnistui saksalainen kuitenkin kuusi sekuntia ennen loppua pyöräyttämään vastustajansa kyljelleen yukon arvoisesti.

Tuomaroinnin kannalta kisa tarjosi juuri sitä mitä pitikin: kv. kokemusta pitkän kv. tauon jälkeen, onnistumisia, hyvän ja luottavaisen mielen.

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoria

Jaa Facebookissa