Tuomariraportti Mastersista Guangzhousta Kiinasta 15.-16.12.

Mastersiin oli kutsuttu kaikkien naisten ja miesten painoluokkien 16 parasta ottelijaa ja 15 maailman parasta tuomaria. Kaikki parhaat ottelijat eivät olleet paikalla, vaikka huippurankingilla olevia ottelijoita olikin paikalla huomattavasti enemmän kuin viime vuonna Pietarissa. Koska ottelijoiden taso oli korkea, niin matseista ei ollut tulossa ainakaan mitään heittokarkeloita, vaan ennemminkin tasaisia puurtamiskamppailuja.

Kisan tuomaripalaverissa painotettiin kisan tärkeyttä ja sitä että, se on MM:ien jälkeen kenties kovatasoisin kisa maailmassa. Täten tuomaroinnilta odotettiin vähän samankaltaista otetta kuin MM:issäkin, eli shidoja piti säästää ja ottelijoiden piti antaa itse ratkaista ottelut suorituksilla. Lisäksi pyydettiin, että tuomari on ymmärtäväinen hävinnyttä kohtaan, eikä ole tätä heti tatamista ylös matsin päätyttyä hoputtamassa.

Pääsin mielestäni heti kiinni varoituslinjaan, enkä hätiköinyt niiden kanssa. Alastulojen arvioinneissa oli hieman liian harkitsevainen parissa tilanteessa, joissa mietin pistettä muutaman sekunnin ennen julistamista. Toisessa vieläpä komensin ensin maten, sain sitten vahvistuksen pöydältä ja komensin vasta sitten ipponin. Minun olisi kannattanut odottaa pari sekuntia heiton jälkeen varmistusta ipponille pöydältä ja julistaa tulos. Nyt järjestys oli kummallinen. Tästä huolimatta tai tämän takia sain tuomita pitkästä aikaa kultamitaliottelun: M-73 Can-Aze. Koska olin jo lämmitellyt N-57 Jpn-Gbr pronssiottelussa, niin osasin olla tässä finaalissa rennompi. Mielestäni ottelu pysyi kontrollissa hyvin, annoin ottelijoiden otella ja annoin ainoastaan yhden passiivisuusvaroituksen azerille kanukin ekan minuutin kirin ansiosta. Sittemmin ottelu tasoittui ja sille saatiin ratkaisu jatkoajalla azerin waza-arin arvoisesta uhrautumisheitosta.

Päivän tuomaripalaverissa kiiteltiin tuomarointeja ja todettiin, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Minusta taas meillä oli aikamoisia eroavaisuuksia alastulojen arvioinneissa. Risuja saatiin kuitenkin negatiiviseen judoon puuttumattomuudesta - shidoja pitää antaa tarvittaessa.

Vaikka toisesta päivästä odotettiin hieman lyhempää kuin lauantaista, niin toisin kävi. Matseja siunaantuikin tatamillemme enemmän. Päiväni sujui mielestäni loistavasti yhtä tilannetta lukuun ottamatta: se tapahtui harmittavasti N-70 kg Jpn-Col finaalissa. Japanilainen sai nakattua vastustajaansa waza-arin arvoisesti ja otettua heti perään sidonnan. Julistin osaekomin ja sidonta näyttikin kestävän kymmenen sekuntia, mutta toisin kävi. Kolumbialainen runnoi itsensä istumaan (joka vielä on sidonta, koska torilla oli kuitenkin ote) ja pääsi rimpuilemaan siitä torista kauemmaksi. Kun julistin toketan, kuulin myös äänimerkin waza-ari-awazate ipponin merkiksi. Mietin tovin mitä teen, mutta päätin toimia rohkeasti ja julistaa waza-arin (ja awazate-ipponin), koska mielestäni toketa ja äänimerkki tulivat samanaikaisesti. Tein siis päätöksen ”äänimerkin kanssa samanaikainen suoritus hyväksytään”-säännön perusteella. Siinä samassa kuulin radiosta käskyn näyttää TV-merkkiä. Näytin sen ja jäin odottamaan ohjeita... Pöytätuomarit kuitenkin viittelöivät minua perumaan waza-arin, joten tein niin, vaikka juuri muutama viikko aiemmin sanottiin, ettei tuomari saa tehdä elettäkään, ennen kuin komissaarilta tulee toimintakäsky. Käsky wazarin perumiseksi tulikin, mutta koska olin jo perunut sen, odotin rauhallisena paikallani hazime-käskyä. Matsi jatkui loppuun hyvässä kontrollissa tästä sekoilusta huolimatta. Minua harmittaa kuitenkin se, että tältä sekoilulta olisin välttynyt, jos en olisi julistanut toista waza-aria tai olisin julistanut toketan aiemmin ja lopuksi vielä se, etten odottanut komissaareilta toimintakäskyä, kuten aiemmin oli TV-henkilöstön puolesta toivottu. Jälkiviisaus on joidenkin mielestä turhaa, mutta minusta on hyvä selvittää itselle oikea toimintatapa seuraavaa vastaavaa tilannetta varten. Periaatteessa olen kuitenkin tyytyväinen, että onnistuin nollaamaan tämän sekoilun ja jatkamaan matsin loppuun hyvässä kontrollissa. Lisäksi tuomitsin vielä N+78 Aze-Bih pronssiottelun, jossa siinäkään ei edellisen ottelun sekoilu enää vaikuttanut tuomarointiini.

Tuota yhtä tilannetta lukuun ottamatta olen todella tyytyväinen Masters-tuomarointiini. Onnistuin olemaan rento ja valpas, alastuloarvioinnit osuivat nappiin ja varoituslinjaani ei puututtu. Tatamimme tuomariviisikon näkemykset olivat samanlaisia ja kaikkien etuna oli auttaa toisiaan. Oli helppo tuomita kolmikkona.

Huipputuomareiden ryhmä alkaa olemaan yhtä suurta perhettä, sillä takana alkaa olemaan kymmeniä yhteisiä kilpailuja, jopa satoja yhdessä tuomittuja otteluita ja lukuisia mukavia yhteenkuuluvuutta lisääviä tatamin ulkopuolisia hetkiä. Valitettavasti tammikuussa rajataan taas muutama tuomari pois ryhmästä ja tuomareiden ydinjoukkoa aletaan valmistamaan olympialaisia varten. Ainostaan tuomaripäälliköt tietävät olympiatuomareiden määrän, mutta arvioina on heitetty 14 tai 16 tuomaria. Euroopasta kisoihin valitaan 6-7 tuomaria, joista muutama paikka kuuluu automaattisesti judomaailman suurmaiden tuomareille. Ollakseni tuossa lopullisessa joukossa on minun vähintään säilytettävä tasoni. Tavoitteenani on kuitenkin parantaa otteitani kisa kisalta, jottei olympiatuomareiden valitsijoille jää epäselvyyksiä suomalaistuomarin paikasta Tokion 2020 olympiajudotatameilla.

Nyt edessä on joulutauko, joka päättyy tammikuussa pidettävään IJF:n tuomariseminaariin. Sen jälkeen käynnistyy viimeinen puolentoistavuoden rutistus kohden unelmaani.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa