Veli-Matti tuomarina hyvin menneen lauantaipäivän päätteeksi naisten -70 kg sarjan pronssiottelussa. Kuva: IJF

Tuomariraportti Grand Prix Ulan Bator, Mongolia 3.-5.7.2015

GP-kilpailujen tapaan tuomaripalaveri pidettiin torstaina päivällä heti arvonnan jälkeen. Palaveri aloitettiin TV-kuvaukseen liittyvillä ohjeilla. Ensiksi kerrottiin tatamille meno- ja poistumissuunnat. Toiseksi pyydettiin olemaan kääntämättä kameralle selkää, ellei ole aivan pakko esim. havainnoida kuristustilannetta, olla kaivamatta nenää tai tekemään muuta huomiota herättävää. Finaaleissa tuomareille annettaisiin ohjeet korvanappiin milloin on tuomariesittelyn aika. Sen aikana pitäisi olla tatamilla paikallaan katse eteenpäin ja kutsua käskystä ottelijat matolle.

IJF:n australialaistuomarikomissaari Carlo Knoester aloitti palaverin videopätkillä, joissa esiteltiin tilanteita, joihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Asiat niissä olivat seuraavat: 1) tarkoituksellisesti päällään heiton alastulon vastaan ottavan alastulo tulkitaan ipponiksi, 2) rajan ylityöntäjälle on annettava varoitus, 3) on tunnistettava heitto ts. heittääkö tori vai kaatuuko uke itsestään?, 4) karhunhalaukset pitää keskeyttää ja antaa niistä shido, 5) jalasta tarttumisista annetaan hsmk, 6) mikäli heitto alkaa otteluajan sisällä, pitää siitä antaa suorituspiste ja viimeiseksi 7) mattoon viedystä waki-gatameista pitää antaa hansoku. EJU:n komissaari Hefka toisti tutuksi tulleet jutut: pistessä ja varoituksissa pitää olla tarkkana. Chyrlia totesi että eiköhän tuossa ollut ohjeita tarpeeksi... Saatiin siis perusjuttuja ohjeeksi. Saimme myös tatamijaon, jossa tatamilla yksi olivat kanssani: japanilainen, georgialainen, kazakstanilainen ja meksikolainen tuomari.

Perjantaina saimme tuomita -48 kg ja -52 kg naisten otteluita. Oli mielenkiintoista tuomita kiinalaisten, korealaisten ja mongolialaisten otteluita ja verrata heidän tyyliään eurooppalaisiin. Eurooppalaisiin ottelijoihin verrattuna nämä pyrkivät hakemaan aktiivisesti molemman käden otteita, joten yksipuolisista otteista ei tarvinnut varoituksia jaella. Sormiotteita sen sijaan näkyi, mutta niistä ei annettu varoituksia, jos molemmat tekivät niin eikä kumpikaan saanut siitä hyötyä tai tilanteet olivat hetkellisiä. Ko. otteiden yleisyydestä päätellen ne tuntuivat kuuluvan osana aasialaiseen ottelutyyliin. Muistakaan virheellisistä otteista ei rangaistu, mikäli ne täyttivät edellämainitut kriteerit. Aika monet ottelut päättyivät rajan yliastumis- tai ylityöntämisvaroituksiin suorituspisteiden jäädessä tulematta. Ylityöntämisvaroituksia jaettiin tässä kisassa enemmän, kuin olen koko urani aikana yhteensä nähnyt tehtävän. Tämä linja rantautuu voimalla pian Eurooppaankin, joten rajalla ainoastaan ylityönnöstä vastustajalleen varoituksia ajavan olisi viimeistään nyt vaihdettava taktiikkaa.

Finaaleissa pääsin tuomitsemaan -66 kg miesten Mongolia-Japani välisen finaalin. Tuomarointi pysyi muuten kasassa, mutta yksi japanilaisen saama yuko muutettiin wazariksi. Mongolialainen sisuuntui vastustajansa onnistumisesta niin, että pyyhkäisi vastustajaltaan jalat alta ipponin arvoisesti. Vaikka tatamilla otteli kotiottelija, kannustivat katsojat ottelijaansa hillitysti. Ennen ottelun alkua ei kuulunut lainkaan kannustushuutoja. Ainoastaan suorituksien tai varoituksien aikana yleisö reagoi. Tuomareita ei siis asetettu koviin paineisiin, vaan oli todella helppo tuomita.

Päivän päätteeksi IJF:n tuomarikomission australialaisjäsen Carlo Knoester kiitteli tuomarointeja. Ainostaan muutama karhunhali oli jäänyt rankaisematta. Italian Chyrlia puolestaan pyysi, ettei pääsettäisi otteluita golden scorelle, vaan ratkaisu olisi tehtävä otteluajan puitteissa.

Lauantaina tuomittiin tatamillamme N-70 kg ja M-81 painoluokan otteluita. Yhteistyö pelasi edelleen hyvin ja oli varmaa tuomaroida ajantasalla olevien pöytätuomareiden kanssa. Finaaleissa sain tuomitakseni N-70 kg Angola-Ranska pronssiottelun. Molemmat ottelivat aktiivisesti, eikä varoituksen antoa tarvinnut harkita. Noin minuutti ennen ottelun loppua angolalainen onnistu kaadossaan ipponin arvoisesti. Päivästä jäi jälleen hyvä fiilis. Tuomaroinnit olivat sujuneet hyvin ja eri maanosien tuomarit olivat huippuporukkaa. Komission terveiset päivän päätteksi olivat vain, että: "Päivä oli mennyt hyvin, ei pidetä palaveria."

Sunnuntaina saimme tuomitaksemme N-78 kg ja +78 kg otteluita. Monet ottelut päätyivät ipponiin ottelijoiden tehokkaan mattotyöskentelyn ansiosta. Päivä oli myös todella lyhyt: tuomitsin ainoastaan neljä kertaa alkuotteluissa. Finaaleissa sain tuomita -90 kg pronssiottelun, joka oli uzbekistanialaisen ottelijan wazari-awaze-ippon-juhlaa, vaikka pöytätuomarit pyyhkivätkin yhden saksalaiselle ehdottamani yukon pois. Tämä päälle sain tuomita +78 kg finaalin, jossa kiinalainen ottelija otti taktisen, muutaman polviseoinage yrityksen ja yhden vastustajan rajan ylikävelyn arvoisen, rutiinivoiton saksalaisesta ottelijasta.

Tuomitseminen GP-kisassa oli antoisaa. Sain kokemusta aasialaisesta ottelutyylistä, tutustuin eri maanosien tuomareihin ja sain olla osana IJF:n ammattimaisesti järjestämää judokilpailua. Molemminpuolisen (toisilleen jo tutut tuomarit/minä) alkujännityksen jälkeen oli helppoa tuomita. Tuomarit olivat samalla aallonpituudella maanosasta huolimatta. Esim. vääriin hiha-/sormiotteisiin ei puututtu välttämättä niin tarkasti kuin Euroopassa on totuttu, niin kauan kuin tilanne oli tasapuolinen molemmille ottelijoille ja kysyttäessä sai heti vastauksen avustavilta. Varoituksia jätettiin antamatta, mutta se tehtiin tarkoituksellisesti ottelun kokonaisuuden huomioiden ja sillä perusteella, että jokaisesta ottelusta saatiin poistumaan parempi ottelija voittajana pois. Tunnen omaksuneeni kyseisen linjan hyvin ja pärjääväni mainiosti tämänkin tasoissa kilpailuissa.

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa