Tuomariraportti Budo Nord Cup, Lund

Budo Nord Cup 9.5.2013, Lund, Ruotsi

Päivä alkoi perinteisesti tuomaripalaverilla, jossa Manuel Santos toimi puheenjohtajana. Todettiin, että paikalla on vajaa 500 kisaajaa kuudella matolla ja heitä tuomitsemassa vajaa 50 tuomaria. Käytössä uudet säännöt, jotka olivat kuulemma kaikilla hyvin hallussa. Todellisuus ehkä toteutui joksikin muuksi, mutta kuitenkin. Tuomarit jaettiin matoille kuuden hengen porukoihin sekä jokaiselle matolle tarkkailija. Lisäksi oli vastaava tuomari erikseen. Videoita ei ollut käytössä. Mainitsemisen arvoinen poikkeus lienee, että tuominta suoritettiin järjestäjien hommaama paita päällä ilman takkia.

Juhani:

Meidät oli Maijan kanssa sijoitettu samaan ryhmään, joten lähdimme hoitamaan hommaamme. Varsin pian kuitenkin selvisi, että maton toiseen ryhmään oli valikoitunut hieman vaihtelevampia tuomioita tarjonnut porukka. Tarkkailija pyysi minua vaihtamaan toiseen ryhmään ja se auttoi ainakin jonkin verran.

Valitettavasti samaa ei voi sanoa Maijan ryhmästä, vaikka Maija ja saksalainen kollega parhaansa tekivätkin. Heti ensimmäisessä kierrossa sattui ikävähkö kämmi, kun ottelija teki hieman huolimattomasti vastatekniikkana uhrautumisheittoa, mutta aloittanut tori jatkoi työnnöllä ja nappasi tilanteesta Maijan oikein antaman waza-arin. Saksalainen oli tilanteesta eri mieltä, lähinnä ilmeisesti sen takia, että Saksassa ei ole perustuomareiden tasolla sisäistetty ipponin tiukempaa linjaa. Saksalainen tarjosi ipponia, johon tilanteesta täysin kioskilla ollut toinen kulma yhtyi. Mitäs siinä sitten, pisteiden vaihto ja sillä hyvä. Itse seurailin tilannetta laidalla vaihtoa odotellessa.

Kisaaja ja hänen kannustusjoukkonsa olivat kuitenkin sitä mieltä, että pisteitä ei olisi pitänyt antaa ensinkään ja huuto oli ihan kuuluvaa. Ottelijakin istahti hetkeksi matolle protestina, mutta tokeni siitä kohtuullisen nopeasti. Ottelijan huoltaja kävi vähän turhankin kuumana ja syytti tilanteesta Maijaa, joka huoltajan videoltakin katsottuna oli tietysti porukan ainoa, joka oli oikeassa. Sehän ei tietenkään estä syyttämistä ja huutelua, joka onneksi rauhoittui päätöksestä keskustelemisen myötä.

Omat tuomiot menivät ihan hyvin. Hieman erimielisyyttä varsinkin saksalaisen kanssa pisteissä. Muutaman yukon olisin jättänyt antamatta ja muutaman waza-arin jouduin muuttamaan ipponiksi. Molemmat mielestäni uuden linjan vastaisesti, mutta 2-1 on 2-1.

Janin kanssa puolestaan saatiin varsin hyvän kokemus kannustusjoukon puolelta, kun istuskelimme päivämme jo päätyttyä Suomen joukkueen takarivissä Eemeli Kangasmäen ottelussa. Kannustamaan ei tietysti lähdetty, mutta annettiin joukkueelle ohjeita, miten kannattaa kannustaa ja hehän kannustivat. Positiivisessa hengessä tunnelma oli hyvä, vaikka Eemeli hävisikin.

Maija:

Pääsin tuomaroimaan ryhmään, jossa tarkkailijana toimi Niklas Strandberg. Mukava ja pätevän oloinen tuomari Ruotsista. Ryhmässäni oli aamupäivän Juhani sekä saksalainen Benjamin. Iltapäiväksi Juhani vaihdettiin ruotsalaiseen naiseen. Aamupäivän ryhmän keskinäinen työ onnistui hyvin ja ensimmäisen tunnin jälkeen tuomioihin sai erittäin hyvin tukea kulmatuomareilta pelkällä katsekontaktilla. Vaihdoimme mattotuomaria jokaisen ottelun jälkeen ja tuntuma otteluihin pysyi hyvänä koko päivän. Iltapäivän kolmikon kommunikaatio ei ollut ihan toivotulla tasolla ja osittain tästä syystä jouduin antamaan ainakin yhden virheellisen tuomion Juhanin tekstissään kuvailemassa tilanteessa. Valitettavasti (toki useammin kuitenkin onneksi) päätös on aina kahden kolmesta enemmistöllä tehtävä ja tähän on myös tuomarin tyydyttävä vaikka aina lopputulos ei miellytäkään.

Ruotsalainen naistuomari poistui ryhmästämme a-nuorten otteluiden alkaessa ja saimme tanskalaisen naistuomarin tilalle. Yhteistyö tällä kolmikolla sujui edellistä paremmin ja koin että antamamme tuomiot olivat oikeudenmukaisia. Myös tarkkailijamme Niklas kävi välillä täydentämässä ryhmäämme.

Pistesuorituksissa etenkin aamupäivällä minulla ja Juhanilla oli selkeästi saksalaista tuomaria tiukempi linja ja sama tunne säilyi koko päivän. Varoituksia ryhmämme antoi mielestäni aiheesta ja riittävästi. Varoitus yhdestä jalkaan tarttumisesta jäi päivän aikana antamatta, koska koko tuomarikolmikko ei ollut nähnyt tilannetta ja meitä ohjeistettiin nimenomaan niin, että han-soku-makea annettaessa jokaisen tuomarin tulee olla varma tilanteesta. Videotarkkailu olisi helpottanut tämänkin tilanteen todentamista, kuten virheellisen tuomion korjaamistakin, jolloin tarkkailija olisi voinut puuttua tilanteeseen. Virallisen videon puuttuessa tuomioita on kuitenkin mahdoton lähteä muuttamaan kenenkään yksittäisen huoltajan kuvaaman videon perusteella.

Pistetaulut olivat etenkin aamulla melko pihalla maton tapahtumista ja koko päivän sai olla tarkkana että taululla ovat oikeat pisteet oikeilla ottelijoilla. Pistetaulujen pätevyyteen ja tarkkaavaisuuteen tulisi mielestäni kiinnittää huomiota myös kotimaisissa kilpailuissa ottelijoiden oikeusturvaa parantaaksemme. Sain tarkkailijaltamme palautetta siitä, että varsinkin aamupäivällä hain turhan paljon tukea kulmatuomarilta jo ennen pisteiden antamista sekä siitä, että käsimerkkejä voisi pitää esillä hieman kauemmin. Muilta osin saamani palaute oli erittäin positiivista ja päivä meni omasta mielestänikin pääosin hyvin.

Sanna:

Meidän matolla oli kuusi tuomaria, mutta siitä huolimatta päätettiin lähteä kiertämään 20 min vaihdolla. Pääsin onnekkaasti ensimmäisenä kulmaan, josta vaihdetaan ulos, joten siitä voi aika helposti laskea, että ensimmäinen kierros jäi osaltani käytännössä väliin. Annoin tästä palautetta, jonka johdosta jatkettiin kahdella kolmikolla, joissa vaihdetaan tuomaria joka matsin jälkeen.

Alussa jouduimme myös odottamaan, että matollemme saadaan uusin versio JudoShiaista. Kun toiselle tuli kaksi shidoa, ei taululle ilmestynyttä yukoa saatu pois käsipelillä. Tarkkana piti olla sen suhteen, mikä tilanne oikeasti oli ja kuka menee jatkoon.

Ryhmän kanssa löydettiin melko nopeasti yhteinen linja. Varoituksia jaettiin aktiivisesti, kun tarvetta oli, mutta yllättävää kyllä, niihin ei kovin paljon aihetta ollut. Positiivisen paljon otteluita ratkaistiin pistesuorituksin. Pistelinjauksessa oli melko suomalainen linja, muutoksia ei juurikaan jouduttu tekemään. Suomessa olen tottunut ehkä jopa liian hyvään silmäpeliin kulmatuomareiden kanssa: Ruotsissa kulmasta näytettiin heti suuresti, mikäli he esim. varoituksen halusivat antaa, Suomessa tiedon saisi katseesta. Päivän aikana jouduin antamaan -ensimmäistä kertaa elämässäni- hansoku maken suunsoitosta. Norjalaista kaveria harmitti häviö suunnattomasti ja suusta karkasi muutama kirosana. Suomessa on tähän asti pistetty tuollaiset harmituksen pariin ja jätetty rankaisematta, mutta Ruotsissa mentiin tiukalla linjalla.

Kun ikäluokka vaihtui, niin vaihtui otteluiden tempokin. Pääsin haastamaan itseni tilanteessa, jossa oli ensin +100 hidastempoinen matsi ja heti perään hyvin räväkkä -60 matsi. Ottelun tempoon mukautumisen kanssa oli tehtävä töitä, mutta mielestäni selvisin tilanteesta hyvin.

Päivä oli kaiken kaikkiaan mukava ja on aina antoisaa tuomaroida uusien kollegoiden kanssa.

Jani:

Joukkueen jaossa minulle tuli tuomarikavereiksi Ruotsin  Daniel Andreasson ja Saksan Thomas Santruschk. Aamupäivällä aloitettiin meidän matolla tuomarointi kiertävällä systeemillä eli kulmasta sisään ja toisesta ulos 10 minuutin syklillä, jotta saatiin meidän maton tarkkailijakin tuomitsemaan, oli kuulemma lähdössä Lyoniin tuomaroimaan. Tämä luonnollisesti sotki hieman tuomitsemista koska aina tuntui olevan uusi kaveri kulmassa ja niin sanottua silmäpeliä piti aina suorittaa uuden henkilön kanssa. Tästä huolimatta ei suurempia muutoksia pisteisiin/varoituksiin jouduttu tekemään. Ensimmäisen ikäryhmän jälkeen Thomas kysyi minulta, että pitäisikö meidän kuitenkin koittaa tuomita kolmikoilla? Totesin, että silloin tosiaan voisi olla helpompi hakea yhtenäistä linjaa, siispä siirryimme kyselemään muulta ryhmältä siirrytäänkö kolmikoihin ja niihin siirryttiin. Tämän jälkeen tuntui, että olimme löytäneet yhteisen sävelen ja silmäpelikin toimi niin ettei pisteitä tai varotuksia tarvinnut suuremmin kulmasta huitoa. Tuomitseminen sujui mallikkaasti ryhmältämme oikeastaan koko päivän, lukuun ottamatta ''pientä'' kansainvälistä selkkausta, jonka aiheutin kulmasta aivan päivän päätteeksi.

 Tilannekuvaus: semari Suomi vs. Saksa aikaa noin 20 s ja suomalainen johti yukolla muistaakseni. Suomalainen tekee polviseio-nagea saksalainen blokkaa ottamalla nilkasta kiinni ja kääntämällä suomalaisen istuvaan asentoon, mietin kulmassa nousenko ylös ja ilmaisen jalasta tarttumisen, sen 5 s aikana jonka asiaa mietin tulin tulokseen että kyllä nousen ylös. Kulmat kasaan keskusteluun, Thomas ei nähnyt tilannetta kulmastaan (tilanteessa väärällä puolen tapahtumiin nähden), Daniel ei ollut ihan satavarma mutta kuitenkin aika varma että oli jalassa kiinni. Thomas kysyi olenko ihan varma että ote oli jalassa, vastasin että olen. Tämän seurauksena annoimme hannoset saksalaiselle. Ottelijat poistuivat matolta ja meille tuli vaihto, silloin huomasimme että tarkkailijana toiminut ruotsalainen tuomari ja toinen ruotsalainen tuomari viittoivat meitä tulemaan tarkkailupöydän luokse. Kommentti oli että väärin meni. Jolloin Thomas ja Daniel sitten totesivat, että no ei he oikein tienneet oliko vai eikö ja että olivat luottaneet minuun asiassa, esitin näkemykseni asiasta jolloin sain kommentin, että kyllä matossa saa ottaa jalasta kiinni. Tässä vaiheessa oltiin sitten saatu jo muidenkin mattojen tuomareita ja saksalaisen valmentaja esittämään mielipiteensä asiasta. Yritin vielä selittää että heitto tilannetta ei saa estää jalkaan tarttumalla. Tässä vaiheessa kaikki paikalla olevat tuomarit totesivat minun olevan väärässä ja että saksalainen ei tarttunut jalkaan, ensimmäinen ämpärillinen kuraa niskaan. Sitten saksalaisen valmentaja totesi jos suomalaiset haluavat noin kovin voittaa niin heille on ihan sama, he eivät halua mitään uusintaa tai muutoksia. Se oli sitten kuraämpäri numero kaksi niskaan. Tässä vaiheessa totesin itselleni, että on parempi poistua takavasemmalle kahvihuoneeseen potemaan häpeää. Puolessa välissä kahvikuppia Thomas tulee kahvihuoneeseen ja toteaa, anteeksi, me olimme väärässä. Olivat kuulemma katsoneet kyseisen matsin jonkun yleisön kuvaamasta kamerasta ja siinä oli selvästi näkynyt jalkaan tarttuminen. Tässä vaiheessa sovimme että finaaleissa ei mennä matolle jos on oman maalainen ottelija, joten vanhimman ikäluokan finaali tuli seurattua yleisön joukosta. Loppupeleissä loppu hyvin kaikki hyvin, tosin jos meinaa sen kansainvälisen lätkän joskus saada/ansaita, niin parempi pitää suunsa kiinni varmaan kun tarkkailija kertoo miten asia oli ;)

Muuten oli kerrassaan antoisa ja opettava päivä jälleen kerran kohdallani.

Terveisin,

Sanna, Maija, Jani ja Juhani

Uutiskategoria

Jaa Facebookissa