Tuomariraportti Tbilisin Grand Slamista 26.-28.3.2021

Kilpailun alkutuomaripalaverissa pyydettiin, ettei otteluita saisi päästää jatkoajalle, kuin vain poikkeuksellisissa tapauksissa. 

Kolmipäiväinen kisaurakka aloitettiin jälleen keveimmistä painoluokista ja matollamme ottelivat N-52, N-57 ja M-66 sarjat. Omalta kohdaltani päivän yllättävimmän uutisen kuulin parin ottelua tuomittuani: Ottelijat saisivat kätellä toisiaan matsin jälkeen halutessaan. Eli linja oli sen suhteen muuttunut... Varoitusten suhteen päätimme olla jämäköitä ja antaa varoituksia aina tarvittaessa. Omalta kohdaltani se homma tuntui yllättävän helpolta, sillä onnistuin mielestäni havaitsemaan hyvin ottelemattomuudet, päkitykset jne. ja päivän 13 tuomitsemastani ottelusta vain yksi (N-52 Ita-Rus) venyi 5 min jatkoajalle. Sen ottelun poikkeuksellisuudesta voin sanoa, etten siitä onnistunut kolmatta shidoa löytämään. Yksi jäljestäpäin huvittava, mutta matolla kiusallinen kömmähdys sattui M-66 Mda-Irl ottelussa. Voi olla, että sitä muistellaan vielä pitkään ja ainakin sain sillä aikaan aikamoiset naurut kollegoissani sitä jäljestäpäin uudestaan esittäessäni. Julistin nimittäin ulosastumisesta shidon seuraavasti: näytin ulosastumismerkkiä, osoitin ottelijaa ja sanoin ”Hazime”, ajattelin, että mitä ihmettä suusta putkahtikaan ulos, hymähdin ja julistin uudelleen ”Shido” ja heti perään ”Hazimen”. Luulisi meikäläisen jo tietävän shidon ja hazimen eron, mutta olin jo aivoissani mennyt shidoa edemmälle kalaan ja julistin siis hazimen liian aikaisin. Sattuu näitä siis tälläkin tasolla... Jäljestä päin harmittaa, että miksen tuhahtanut/osoittanut selvemmin kehoni kielellä mokan tapahtuneen, vaan yritin suomalaiseen tapaan ”eihän vaan kukaan nähnyt”-tavalla paikata tilanteen suht näkymättömästi. Jos tällä tavalla mokaa, niin miksei sitten tunnusta mokaa reilusti. Sillä olisi saattanut päästä vaikka uutisten loppukevennykseen. Mutta se siitä, se moka on jo taputeltu ja nyt mennään leuka pystyssä kohden uusia mokamahdollisuuksia.

Päivän finaaliblokissa tapahtui pari mainitsemisen arvoista asiaa. Tuomitsin M-60 Uzb-Geo kultaottelua, kun uzbekki nappasi georgialaisen ude-gaeshilla mattoon. Tiedän, että se tulkitaan taidokkaaksi mattoon viennistä olkalukkomaisuutensa vuoksi, eikä siitä saa antaa heittopistettä, vaan siitä tulee julistaa shido sen tekijälle, joten keskeytin ottelun matella heti tilanteen jälkeen. Ajattelin tilanteen ratkaisun olevan helppo nakki ja näytin jo pystykäsilukon merkkiä aikomuksenani julistaa shido uzbekille, kun sain korvanappiini käskyn odottaa. Odotin aikani ja minun käskettiin julistaa uzbekille hansoku-make. Ajattelin, että miksi ihmeessä, koska sääntöjen mukaan tilanteesta tulee tuomita shido, mutta käskystä, olihan käskyttäjänä itse Neil Adams, julistin hansokun uzbekille. Matolta tullessani tuomarikatsomossa kuhistiin...”Eihän ude-gaeshista voi julistaa hansokua, sehän on shidon paikka jne.” Tuomaritarkkailijoiden päällikkö tuli paikalle ja sanoi, että tilanne tulkittiin samalla tavalla kuin hyppy-juji, eli siitä tulee tuomita hansoku. Sanoimme, että myös hyppy-jujista tulee tuomita shido. Tätä keskustelua käytiin jonkin aikaa ja päälliköt vetosivat siihen, että tilanne täytti waki-gatamen tunnusmerkit eli se oli vaarallinen uken käsivarrelle ja siitä tuli tuomita hansokumake. Yritimme edelleen selittää, että säännöissä lukee selvästi, että ude-gatamesta tulee tuomita shido, mutta päälliköt pysyivät kannassaan ja tilanteeseen päätettiin palata finaaliblokin jälkeen. Silloin siihen palattiinkin ja tarkkailijoiden päällikkö tuli pyytämään anteeksi, he olivat tehneet virheen, ude-gaeshista tulee julistaa nykysäännöillä vain shido, vaikka he edelleen pitivät tilannetta ukelle vaarallisena. Ilmeisesti olympialaisten jälkeisten sääntöjen puiminen oli sekoittanut päälliköiden sääntötietämyksen nykyisten ja tulvien sääntöjen osalta.

Toinen mielenkiintoinen tilanne tapahtui M-66 Geo-Uzb kultaottelussa. Uzbekki hyökkäsi ken-ken-ouchi-garilla eli hyppyouchi-garilla ottelualueen rajalta ulospäin. Tilanne jatkui kolme metriä ottelualeen rajan ulkopuolelle ihan mainostaulujen viereen, jolloin tori vaihtoi liikkensä uchi-mataksi, jolla uke tömähti tyylikkäästi ipponin arvoisesti selälleen. Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi kaksi seikkaa: 1) Ottelun turvallisuus on kaikkein tärkein huomioon otettava asia. Mitä jos ottelualueen ulkopuolelle ajautuneet ottelijat olisivat törmänneet vaikkapa pistetauluun? Vakavan loukaantumisen vaara olisi ollut ilmeinen. 2) Sääntöjen mukaan taas hyökkäys saa jatkua ottelualueen ulkopuolelle yhtenäisenä. Onko hyökkäyksen jatkumisella jokin raja: kolme metriä, neljä metriä, jonka jälkeen tuomarin tulee komentaa ottelijoiden turvallisuuden takia mate. Ja pysäyttäisikö tuo maten komentaminen tilanteen? Pitäisikö suoja-alueen olla neljääkin metriä leveämpi? Ainakin IJF:n urheilujohtaja Vladimir Bartan mielestä tuomarin olisi ainakin pitänyt yrittää pysäyttää tilanne matella ken-ken-ouchi-garin edettyä ottelualueen ulkopuolelle ja uken hyppiessä kohtuullisessa tasapainossa taaksepäin. Mikäli tuomari ei niin tee, niin laiminlyö hän tärkeimmän tehtävänsä eli ottelijan turvallisuuden takaamisen.

Lauantaiaamulla palattiin näihin edellä kuvaamiini kahteen tilanteeseen: ude-gaeshista sanottiin, että koska se on ukelle vaarallinen liike, niin tulee siitä julistaa hansoku. Tuosta toisesta tilanteesta sanottiin, että vastaavat tapaukset tulee keskeyttää mate-komennolla. Ottelijoita ei saa päästää rysähtämään päin mainostauluja. Ottelijoiden turvallisuuden vaaliminen menee säännöissä mainitun liikkeen jatkumisen säännön edelle.

Oma tuomarointini sujui ainakin omasta mielestäni parhaiten pitkään aikaan: annoin varoituksia ottelun kannalta oikeista asioista ja oikeaan aikaan, näin alastulot ja pisteytin ne hyvin, enkä julistanut kertaakaan shidoa hazimella. Mainitsemisen arvoinen ja haastava tilanne tapahtui M-73 Bul-Geo ottelussa, kun bulgarialainen pyöräytti vastustajansa ollessa konttausasennosta sumigaeshimaisesti ylitseen. Ajattelin tilanteen olleen pystytilanne, joten julistin heitosta waza-arin. Kun komensin ottelijat ylös, pyydettiin odottamaan ja kohta sain korvaani tiedon: ”Waza-ari on ok. Shido jalasta tarttumisesta siniselle.” Huomioni kiinnittyi siihen, että oliko uke tachi-wazassa vai ne-wazassa ja tuliko heitto pisteyttää vai ei, enkä huomannut, että uke nappasi otteen torin jalasta. Voin olla kuitenkin tyytyväinen tekemisiini, sillä tämä päivä meni M-73 kultaottelutuomarointia myöten kohtuullisen `hyvin. 

Päivän loppupalaverin asiat olivat jo tutuksi tulleita: antakaa otella matossa, katsokaa alastulot loppuun saakka ennen julistamista, rangaiskaa otteettomista lakaisuista (=potkuista) ja tarpeettoman kovista otteen haun lyönneistä.

Kilpailun viimeinen päivä alkoi todella tahmeasti. N-78 Hun-Ned ottelussa unkarilainen otti kolme kertaa jalkaotteen, enkä nähnyt niistä yhtäkään, vaikka ne tarjoiltiin minulle kuin näyttämöllä. Yhteen näistä tarkkailijat reagoivat, mutteivät muihin. Ottelun päätti myös hankala tilanne, jossa itse tulkitsin tilanteen hollantilaisen uchi-matan tapaiseksi liikkeeksi, vaikka unkarilainen liikkeen suurimmaksi osaksi itse teki yrittämällä pyöräyttää vastustajansa sidontaan selkänsä tatamiin uhraten. Julistin siis hollantilaiselle waza-arin-awazate-ipponin, vaikka uke auttoi itsensä täysin selälleen. Oikeasti alastulosta pitäisi antaa ippon, sillä niin sulavasti uke selälleen pyörähti. Selkärangassa kuitenkin kummitteli ohje, jonka mukaan ipponin tulee näkyä ja kuulua ja siksi päädyin waza-ariin. Taisinpa olla myös liian lähellä tilannetta, enkä kokonaisuutta riittävän hyvin hähnyt. Matsin jälkeen sain vaihteeksi käydä todistamassa jalkaotteet ja tämän viimeisen tilanteen, jossa siinäkin oli unkarilaisella ote jalasta, videolta. Ihmetytti, että miksen nähnyt niitä jalkaotteita, niin selviä ne olivat. Ilmeisesti en odottanut ottelijan niiden tapahtuvan tai sitten lähdin soitellen sotaan edellisen hyvän päivän siivittämänä. Kisan loppupalaverissa pyysinkin, että tarkkailijat puuttuisivat tällaisiin selviin tuomarin huomaattomuuksiin, esim. vääriin otteisiin tai selviin valehyökkäyksiin, sillä ainakin minun mielestäni ottelijan edun tulisi olla etusijalla.

Tilanne ei kääntynyt parempaan, sillä M-90 Mgl-Lie ottelussa sijoitun mongolialaisen tekemän rullin alastulon tarkkailussa parhaalle mahdolliselle paikalle, mutta silti jätin alastulon arvioimatta waza-ariksi. Keskitin kaiken huomioni alastuloon ja minusta näytti, ettei uken kylki koskettanut tatamia, vaikka lähellä se oli. Mongolialainen jatkoi heti ipponin tuottavaan juji-gatameen, joten alastuloon ei palattu enää ottelun aikana. Tämän seurauksena sain taas kutsun videolle, josta ainakin pysäytyskuvasta näkee uken kylkikastumisen selvästi. En tosiaan tiedä, miten pystyin olemaan näkemättä kylkikastumista. Ei olisi pitänyt tavoitella viimeisen päälle tarkkaa analyysia, vaan tuomita tilanne sen perusteella, että miltä se päällisin puolin näytti. Sain jälleen videolle M-90 Bel-Cro ottelussa tapahtuneen kolmannen suorituspisteen tiimoilta. Belgialainen heitti vastustajansa kyljen kautta selälleen uchi-makikomi-tyylisellä pyöräytyksellä. Tatamilla tilannetta analysoidessani minusta näytti, että tilanteesta puuttui jokin, joten julistin siitä waza-arin, mutta videolta voidaan todeta, ettei ipponkaan olisi ollut väärä tuomio.

Eivätkä videolla vierailut tähän loppuneet, sillä tein virhearvion N-78 Slo-Ned alankomaalaisen ekan kaadon arvioinnissa. Uke tuli alas kyynärpäälleen, josta tori jatkoi liikettä otettaan vaihtaen ja kaataen uken kunnolla selälleen. Koska alastulossa oli tauko, niin minun olisi pitänyt arvioida tilanne kahdeksi erilliseksi liikkeeksi, eikä jatkumoksi, kuten nyt tein ja julistin liikkeestä waza-arin.

Neljännen kerran sain vierailla videoilla N+78 Isr-Bra pronssiottelun tiimoilta, sillä olin jättänyt rankaisematta valehyökkäys-shidoilla israelilaista tämän kahdesta onnettomasta seoi-otoshista, Lisäksi jouduin perumaan ottelun alussa antamani ottelemattomuus-shidon brassilta. Kummallakin ottelijalla oli ote, brassilla vahvempi, mutta kumpikaan ei hyökännyt. Israelilaisella oli hieman puolustavampi asento, joten minun olisi pitänyt sillä perusteella jättää shido brassille antamatta tai rangaista israelilaista puolustavasta asennosta hyökkäämättömyyden sijaan.

Kilpailun kaksi ensimmäistä päivää sujuivat hyvin, toisen päivän ollessa parempi. Kolmantena päivänä olin ilmeisesti jo väsynyt ja edelliseen päivään liian tyytyväinen, jolloin minulta ei löytynyt riittävää tarkkuutta. Nyt kun tiedän missä ongelma on, niin muistan taas asennoitua oikein monipäiväiseen kisaan. Seuraavaan kisaan keksin keinot palauttaa hermosto päivien välillä tai olla kuluttamatta resursseja liikaa, jos niiden palauttaminen ei onnistu yön aikana. Tämän kisan viimeinen päivä oli hyvä opetus ja muistutus siitä, että useampi päiväisen kisan aikana hermostoa pitää lepuuttaa aina kun on mahdollista, jotta tarkkaavaisuus ja kiinnostus säilyvät koko kisan ajan samalla korkealla tasolla. Myös varoituksien suhteen pitää jokaisena aamuna tsempata itsensä niiden antamiseen valmiiseen olotilaan. 

Veli-Matti Karinkanta 

 

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa