Tuomariraportti Qingdaon Mastersista Kiinasta 12-14.12.2019

Kilpailun alkupalaverissa kerrottiin säännöistä ainoastaan se, että ude-gaeshilla uken mattoon viennistä ei voi saada heittopistettä, vaikka Osakan GS:ssä yhdestä tilanteessa se oli annettukin. Muuten tuomaripäällikkö toisti tuomareiden olympiavalintojen perusteet: valitaan parhaat, maanosa- ja sukupuolikiintiöitä käytetään, ranking on pääosassa ja valinnan tekee tuomarikomissio. 

 

Kilpailun ensimmäinen päivä oli jatkoaikaottelujen ennätys, sillä vähintään puolet otteluista meni jatkoajalle. Ottelijat kyllä ottelivat ja hyökkäsivät, mutta hyökkäysten ajoitus ja teho olivat huonoja. Liekö pitkä kausi verottanut suurimman osan ottelijoista kilpailuintoa, joten kamppaileminen vaikutti pakkopullalta. Omalta kohdaltani saldo oli myös karua luettavaa, sillä kymmenestä ottelusta seitsemän meni jatkoajalle - suoraan sanottuna tilanne oli katastrofi. Varoituksien antaminen jyskytti koko ajan takaraivossani, mutta eivät ottelijat negatiivisia olleet, vaan heidän judonsa oli tehotonta. Parissa vaikeassa tilanteessa (N-48 Por-Mgl ja N-52 Fra-Gbr) en halunnut lähteä arvailemaan, koska en osannyt päättää oliko heitto pisteytettävä vai ei, joten annoin tarkkailijoiden tehdä päätöksen videoidensa avulla. N-52 Fra-Ita semifinaalissa en nähnyt italialaisen alastuloa kataotoshista kunnolla, koska se kääntyi minusta poispäin, mutta sain nyökkäyksen pöytätuomareilta pisteen julistamiseksi. Julistin siis pisteen, jonka jälkeen tarkkailijat pyysivät pysäyttämään jatkoaikaottelun tilanteen videolta tarkastamiseksi. Aikansa tilannetta tarkasteltuaan kukaan ei sanonut minulle mitään, joten ajattelin suorituspisteen ollut oikea ja julistin ranskalaisen voittajaksi. Tässä vaiheessa minulle huudettiin ilman radiota, että waza-ari pitää perua. No sen tein ja matsi jatkui, kunnes ranskalainen onnistui vastaheitossaan waza-arin arvoisesti uudelleen 6,5 minuutin kohdalla. Tällä kertaa tätä pistettä ei peruttu. Kävin katsomassa tuon ekan tilanteen videolta ja sen perusteella olen waza-arin kannalla, sillä uken kylki kastuu. N-48 Kos-Mgl finaali oli myös tasapaksua vääntämistä, jonka kosovolainen voitti jatkoaika waza-arillaan.

 

Päivän loppupalaverissa pyydettiin kiinnittämään huomiota, yllätys yllätys, negatiivisen judoon ja antamaan enemmän varoituksia.

 

Kilpailun toinen päivä oli oli judollisesti paljon parempaa tai sitten ottelijoiden tasoaerot olivat suuremmat, sillä suurin osa otteluista päättyi ennen varsinaista otteluaikaa suorituspisteeseen. Yhdeksästä mattotuomaroinnostani vain kaksi meni jatkoajalle, joten sekin saldo kertoo jotain. Päivän ainoaksi miinukseksi tuli yksi pyyhitty waza-ari N-63 Kor-Aut ottelussa, jossa olin sijoittunut täydellisesti nähdäkseni korealaisen käyvän rittävästi kyljellään ennen lopullista maha-alastuloaan, jonka perusteella uskalsin julistaa waza-arin. Videotarkistuksen jälkeen waza-ari kuitenkin pyyhitettiin pois. Olen tilanteesta tyytyväinen kuitenkin, koska mielestäni näin alastulon erittäin hyvin ja tein harkitun päätöksen waza-arin julistamiseksi. Muut ottelut sujuivat miestäni tosi hyvin hyvässä kontrollissa tuomarikolmikon kanssa, muutaman yhteistyöttömän kisan jälkeen, jälleen yhteistyötä normaalisti tehden.

 

Päivän loppupalaverissa käytiin läpi M-81 Ita-Tur pronssiottelun tilannetta, jossa turkkilainen kaatoi jatkoajalla ouchigarilla vastustajansa mainostaulujen päälle. Tilanteessa on monta pohdittavaa asiaa: 1) Oliko turkkilaisen ote vastustajansa vyön alapuolelta? 2) Jos oli, niin pitääkö siitä rangaista vai hyväksyä ote? 3) Vaikka tekniikka lähti sisältä, niin olisiko 4 m ottelualueen ulkopuolelle mainostaulun päälle päättynyt hyökkäys pitänyt yrittää keskeyttää matella noin 2 m kohdalla rajan ulkopuolella turvallisuusnäkökohtaan viitaten, vaikka säännöissä painotetaan hyökkäyksien jatkuvuuden nimeen. Seuravaassa pohdintaa: 1) Monessa muussakin tekniikassa, kuten o-goshissa tai uki-goshissa torin ote saattaa olla uken vyön alapuoliselta alueelta. Pitäisikö nämä tekniikat kieltää siis? Vyön alapuolisten otteiden kiellon on alunperin tarkoitettu estävän jalkaan tarttumiset ja jaloista blokkaamiset, eikä edellä mainittuja lonkkaheittoja. Tässä kyseisessä tilanteessa turkkilaisen ote oli vyön alapuolelta, muttei jaloista, eikä hän välttämättä hyökkäyksen tiimellyksessä edes tajunnut mistä ottaa kiinni, kunhan otti vain jostain lonkan alueelta. 2) Tässä tapauksessa ote oli siis tarkoitukseton, eli vaikka se olisi ollut vyön alapuolelta, niin ote pitää hyväksyä, koska se oli niin vähän vyön alapuolelta eli se oli vyön tienoilta (ei jalasta) ja se otettiin tarkoituksettomasti hyökkäyksen tiimellyksessä. 3) Turvallisuusnäkohtaan viitaten tuomari olisi voinut komentaa maten aiemmin, jos olisi nähnyt ottelijoiden suuntaavan esimerkiksi kohden pistetaulua tai kiinteää lediseinää. On kuitenkin eri asia, olisiko tori kuitenkaan malttanut pysäyttää hyökkäystään, vaikka mate olisi komennettu. Nyt noudattettiin hyökkäyksen jatkuvuusnäkökulmaa ja hyökkäyksen annettiin jatkua noihin keveisiin mainostauluihin saakka. IJF tullee laatimaan uuden tulkinnan tähän jaloista tarttumisen kieltävään sääntöön ja tähän hyökkäyksen jatkuvuussääntöön tammikuun alun Dohan tuomariseminaariin mennessä. Saapa nähdä millaisen viritelmän viisaammat saavat aikaiseksi.

 

Kilpailun viimeisenä päivänä jatkettiin tuomarikolmikon sanatonta viestintää varoituksien ja alastulojen varmistamiseksi, vaikka MM:istä lähtien se kiellettiinkin. Viestintään käytettiin joko radion tangentin painamista tai sitten pieniä eleitä. Täten palattiin siis vanhaan hyvään systeemiin. Mielestäni oli tosi hyvä ja helppo tuomita, kun sai apua tarvittaessa ja pystyi tukemaan mattotuomaria. Monessa tilanteessa tällä tavalla toimittaessa säästettiin aikaa, sillä tarkkailijoiden ei tarvinnut tarkistaa tilanteita niin paljon videoilta. Tuomarontini jatkui ainakin omasta mielestäni hyvissä merkeissä. Varoituksien annossa paransin, sillä sain lopetettua kolme ottelua kolmanteen varoitukseen varsinaisella otteluajalla. Toisaalta taas N-78 Kor-Ger ja N+78 Aze-Ned finaali jatkuivat kenties tarpeettomasti jatkoajalle. Ne olisi voinut tiukasti sääntöjä noudattamalla ratkaista varoituksin jo varsinaisella otteluajalla. Mutta koska kyseessä oli Masters, jossa paikalla piti olla maailman parhaat ottelijat ja kyse oli suuresta panoksesta, rahasta ja pisteistä, niin mielestäni oli kuitenkin parempi löytää varoitukselle selkeä syy tai antaa ottelijoille mahdollisuus ratkaista voitto suorituksella, kuten tuossa finaalissa tapahtui. Olin kuitenkin päiväni tuomarointiin suhteellisen tyytyväinen.

 

Olen iloinen, että tuomarikolmikon välinen viestintä sallitaan jälleen. Viestintä helpottaa tuomarikolmikon työtä ja yhteistyössä on voimaa, sillä kolmikon jäsenten vahvuudet saadaan näin ottelijoiden parhaaksi käyttöön. Olen myös tyytyväinen, ettei IJF:n tuomaripäällikkö asiaan puuttunut, vaikka selvästi näki ja kuuli meidän tätä perinteistä tuomarikolmikon välistä viestintää käyttävän. Suorituspisteiden muutoksia tai varoituksien perumisia ei eleettömällä viestinnällä kuitenkaan aleta hoitamaan tuomarikolmikon kesken, vaan ne hoidetaan tarkkailijoiden kautta radiolla videotarkistusta pyytäen.

 

Kulunut vuosi oli tärkeä olymiatuomarihaaveeni kannalta. Kisoissa oli onnistuttava ja osoitettava olevansa tasaisen varma huipputuomari. Onnistuin säilyttämään paikkani kohtuullisen hyvin IJF:n tuomarirankingissa. IJF venyttää olympiatuomareiden nimeämistä aina siihen saakka kun kansainvälinen olympiakomitea nimet viimeistään haluaa. IJF:n mukaan paras olisi, jos nimeämistä voisi lykätä aina toukokuun Dohan Mastersiin saakka. Toukokuuhun mennessä kalenterissani on kuusi IJF:n GS/GP -kilpailua, eli noin 180 mattotuomarina ja 360 pöytätuomarina tuomittavaa huippuottelua. Mikään ei siis ole vielä varmaa, sillä tässä tuomarointimaratonissa saattaa tapahtua vielä mitä tahansa - vaikkakin tällä hetkellä näyttää erittäin lupaavalta.

 

Hyvää Joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2020!

 

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa