|
Kilpailuissa oli 379 ottelijaa 36 maasta. EJU:n tuomarikomissio oli kutsunut paikalle 24 tuomaria. Allekirjoittanut edusti Skandinavian lisäksi myös Baltian maiden tuomareita. Tuomareista 17:llä oli A-lisenssi ja lopuilla B-lisenssi. Komissaareista paikalla olivat EJU:n komission pj. Jan Snijders, sihteeri ja IJF:n komission euroedustaja Bernd Achilles, Suomessa viime kesänä seminaarin pitänyt Marian Hefka ja Unkarin Miklos Vagi. Perjantai alkoi masentavasti mutta tuntui menevän normaalisti Perjantaina, kuten jokaisena tulevana päivänä tuomitsin viisi kertaa keskellä ja 12-15 kertaa kulmassa. Otteluja tuli noin joka toiseen – joka kolmanteen otteluun. Frekvenssi oli siis sopiva maailmancupin kerran tunnissa meininkiin verrattuna. Omasta mielestäni ensimmäinen mattotuomarointini sujui hyvin. Rajalla tapahtui kaato, josta olisi vanhan asteikon mukaan voinut antaa kokan, mutten sitä, enkä yukoa siitä julistanut, eivätkä kulmatkaan kumpaakaan niistä ehdottaneet. Pian sen jälkeen ottelija tömähti tatamiin ipponin arvoisesti ja pääsin olkaniveltäni ylöspäin ojentelemaan. Matsista taukopaikkaan tullessani maton tarkkailijana toiminut Achilles tuli meidän juttusillemme. Hänen mukaansa ekasta heitosta olisi pitänyt antaa yuko, toinen oli kuulemma ollut kuitenkin oikein eli ippon. Kulmatuomarini kuten myös taukopakalla heiton nähneet tuomarit olivat kanssani samaa mieltä, ettei siitä kaadosta olisi mitenkään voinut antaa yukoa pyllylleen tulon takia. Tämän kuultuani mieleen tuli heti aamusta ajatus, että tässä sitä taas ollaan: viikonloppu taitaa mennä siten, että teen niin tain näin, niin teen aina väärinpäin meiningeissä. Tuntuu nimittäin siltä, ettei minun tyylini kerrassaan kelpaa ko. herralle. Tämän sanon jo muutamasta kisasta tulleen tuntuman perusteella. Toivoin mielessäni, että onneksi tarkkailija vaihtuu huomiseksi ja voin aloittaa puhtaalta pöydältä jälleen. Eipä siinä mitään. Keskipäivän aikaan tarkkailijamme tuli juttumaan vieruskaveriani ja minua ja totesi, että meillä on vakavia ongelmia yukon ja wazarin arvioinnin suhteen. Itse en noita ongelmia tunnistanut, vaan oletin pisteiden arvioinnin olleen kunnossa, olivathan ainakin kulmatuomarit hyväksyneet ne. Finaaleihin ei suomalaista tuomariväriä tarvittu perjantaina, eikä itse asiassa muinakaan päivinä. Lauantaina tapahtui pari mokaa
Lauantain kunniaksi mattomme tuomarit kuulivat, että toisten kahden maton tarkkailijat vaihtavat paikkaa mutta meidän mattomme tarkkailija Achilles jatkaa tehtävässään entisellä paikallaan. Päätin kuitenkin tsempata lauantaille eilisen päivän kommenteista sisuuntuneena, mutta onnistuin säheltämään jo ekassa ottelussa: kulmassa tapahtui heitto, jonka arvion yukoksi, aloin siis yukon julistamisen valmistelut mielessäni. Näin kuitenkin näköpiirissäni olevan kulman jo ehdottavan wazaria. Olisin kenties ehtinyt muuttaa tuon omasta mielestäni yukon lennosta wazariksi, mutta päätin viedä sen loppuun toivoen toisen kulman olevan kanssani samaa mieltä. Katsoessani toiseen kulmaan huomasin kuitenkin, että tämäkin oli wazarin kannalla. Eipä siinä auttanut muu kuin korjata pistemäärä. Harmittavaksi tämän tekee se, että olisin voinut tosiaan yhtyä tuon etukulman ehdottamaan wazariin, mutta itsepintaisesti päätin kuitenkin viedä ajattelemani pistemäärän käsimerkkeineen lopulliseen tuhoon saakka. Toinen moka sattui päivän viimeisessä ottelussa. En näköjään opi riittävän nopeasti. Julistin ottelijalle toisen wazarin seurauksena awazate ipponia, koska olin 100 % varma wazarista, mutta katsoessani kulmaan huomasin sieltä tarjottavan yukoa. Taas tuli kärpäsiä häädettäväksi oikein roppakaupalla. Tällä kertaa tein vielä pahemman mokan kuin edellä. Minun olisi pitänyt varmistaa kulman kanta joka tapauksessa, vaikka kuinka varma wazarista olinkaan wazarinäytön aikana. Näinhän opetetaan jo peruskurssilla: tarkista aina kulman kanta pistesuorituksesi jälkeen. Nyt heilutin päättäväisesti awazate ippon merkin ja huomasin vasta sitten kulmien muuttavan pistemäärää. Sitten ei auttanut muu kuin pyyhkiä awazate ippon pois. Vähemmällä olisin päässyt vain wazarin muuttamalla. Tämä moka harmittaa vietävästi! Näitä kahta tilannetta lukuun ottamatta päivä sujui kohtuullisesti. Sunnuntai sujui hyvin, ainakin omasta mielestäni Sunnuntaina ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Ottelut pysyivät kontrollissa ja muutama muutosehdotukseni kulmasta meni läpi. Eräässä tilanteessa pääsin kuitenkin loistamaan. Kulmassa ollessani ehdotin heitosta wazaria. Mattotuomari ja toinen kulma eivät ajatukselle kuitenkaan lämmenneet. Mattotuomari kutsui meidät kuitenkin neuvotteluun ja kävi tarkkailijan juttusilla. Sieltä palattuaan hän totesi, että heitosta pitää antaa wazari. Olin siis ainakin kerran ollut oikeassa. Sattuu sitä muillekin
Kilpailujen viimeisessä finaalissa jatkoi mattotuomari toisen wazarin arvoisen heiton jälkeen osaekomia, kunnes kulmatuomarit hänet wazari-awazate ipponiin havahduttivat. Toinen tuomari puolestaan lopetti ottelun vaikka sitä oli jäljellä 1min 30 s annettuaan ottelijalle ensimmäisen varoituksen toisen ottelijan kolmea varoitusta vastaan. Hän ilmeisesti oletti toiselle ottelijalle tulleen neljä varoitusta täyteen, vaikka viimeinen tulikin toiselle ottelijalle. Onneksi kulmatuomarit olivat kuitenkin jotenkuten tilanteessa hereillä ja ottelua jatkettiin. Viikonlopun saldo
Kisa oli minulle pettymys, luokitukseksi tuli C, kun tavoitteeni oli B. Valmistautuminen olisi voinut olla parempaa. Nyt viimeisin kisa ennen tätä oli Baltic Sea Open. Kuukauden tauko ennen arvokisaa tuomaroinnin suhteen on liian pitkä aika. Dojolla randorien tuomitseminen, internetistä otteluiden katsominen ja analysoiminen ei näköjään riittänyt. Ennen kisaa olisi pitänyt näyttäytyä jossain alkukesän maailmancupissa. Nyt se jäi tekemättä siviilielämän menojen takia. Tuomarillisesti tunsin tehneeni noita paria mokaa lukuun ottamatta kuitenkin normaalin suorituksen – finaaleihin se ei riittänyt. Jos noista pistemääristä pitää jotain ottaa opiksi, niin wazarin ja yukon eroja pitää tosiaan opiskella. Luonnollisuus/rentous pitänee tuomarointiin saada näkyville. Viimeisen 30 sekunnin negatiivisen judoon pitää myös puuttua tiukemmin. Seuraavassa viikonlopun ohjeet: * Tarkkailijan juttusille menee vain mattotuomari, kulmat jäivät seisoskelemaan matolle. (Oma havainto) * Vaikka tuomari huomaa ottelijalla liian pienen judogin, päästää hän tämän aloituspaikalle, jossa judogi mitataan, pidetään tuomarineuvottelu ja annetaan hansokumake. Tämän judon hengen vastaisesti toimineen judokan ottelut loppuvat sitten siihen siltä päivältä. (Lascau, EJU:n varapj.). * Kulmatuomarit eivät saisi enää nyökkäillä tai viittoilla kulmassa (Snijders). Sanattoman viestinnän pitää tapahtua silmäpelinä, eli jos kulma katsoo mattotuomaria silmiin, tarkoittaa se kyllä. Jos katse on muualle, tarkoittaa se ei (allekirjoittaneen keskustelut aiheesta). * Cross gripistä pitää antaa shido välittömästi, mikä otteen pitäjä ei sillä heti hyökkää (Vagi). * Mate pitää komenta oikea-aikaisesti, ei liian aikaisin esim. tilanteessa, jossa uke on polvillaan ja tori pystyssä (Hefka). * Yukon ja wazarin suhteen pitää olla tarkkana (Kuulemma allekirjoittaneen ja muutaman muun tuomarin arviointikyvyssä oli vakavia ongelmia!) (Achilles) * Rajatilanteissa pitää kulmatuomarin odottaa tilanne loppuun saakka ennen ulkona/sisällä merkin näyttämistä (Achilles). * Rangaistusten käsimerkkejä voi soveltaa vapaasti, kunhan ottelija ja yleisö ymmärtävät ne (Achilles). * EUROIPPON = aiemmin wazariksi, nyt ipponiksi tuomittu heitto, jossa uke pyörähtää nopeasti kyljen kautta selälleen tai rullaa esim. seoinagessa nopeasti pään kautta selälleen.. Huom. Nimitys on allekirjoittaneen, ei komissaarien keksimä. (Omahavainto) * Varmista sidonnoissa kontrollin pysyminen, osaekomiksi ei riitä, että vain vähän hartiaa tai niskaa koskettaa tatamia (Hefka). * Tuomarikolmikon pitää itse tehdä päätökset, ei odottaa varmistusta videotarkkailijoilta (Hefka). * Bear hug –kaato: jos torin molemmat kädet ovat uken vartalon ympärillä tai vyössä sumon tapaan ja tehdään kaato mihin suuntaan tahansa, komennetaan ekasta kerrasta mate ja toisesta shido (Snijders). * Judotuomarin pitää käyttäytyä arvokkaasti. Maton reunalla ei saa vitsailla tai nauraa - naaman pitää olla peruslukemilla koko ajan (Snijders). …yhtä mestarihiihtäjää siteeraten: ”Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohden uusia pettymyksiä!” Veli-Matti Karinkanta
|