Tuomariraportti Tokion Grand Slamista 2.-3.12.2017

Tuomaripalaverissa pyydettiin noudattamaan sääntöjä tiukasti. Tällä tarkoitettiin varoituslinjan tiukkaa toteuttamista. Lisäksi pyydettiin tsekkaamaan radion toiminta ennen matolle menoa, nimittäin mikään ei ole tyhmemmän näköistä kuin se, että mattotuomari osoittelee korvaansa kesken matsin. Mattotuomareilla ei ole videotarkkailujärjestelmää käytössä tässäkään kilpailuissa, joten pitää vain keskittyä ja luottaa omaan tekemiseen.

Tuomaripalaverissa luotiin katsaus myös tulevien sääntöjen ensikokeiluihin. Kanariansaarilla niitä oli kuulemma jo testattu ja huomattu, että normi seitsemän tunnin päivä oli lyhentynyt viideksi tunniksi. (Tästä saatiin kiittää waza-ari-awazaten takasin tulemista ja ipponin keventyneitä kriteerejä.

Lisäksi kerrottiin tulevasta tuomareiden olympiakarsinnasta. Aluksi rinkiin otetaan nelisenkymmentä tuomaria. Kisakiertämisen lisäksi ainakin eurooppalaiset kutsutaan esim Budapestiin leirille viikoksi opiskelemaan judoa. Kisoihin kutsuttavien tuomareiden määrä kutistuu ensi vuoden loppuun mennessä 20:een ja vuoden 2020 alussa koossa on tiivis 14 tuomarin olympiaryhmä.

Tuomaroinnit aloitettiin lauantaina totuttuun tapaan keveimmistä painoluokista. Matseja hallitsivat japanilaiset vieden käytännössä lähes kaikki mitalit. Tuomaroinnin kannalta päivä tarjosi liian monta taktista varoitusottelua. Syyllistyin jälleen samaan virheeseen, kuin aiemminkin, eli sallin liian kauan negatiivista ottelua. Puolet otteluistani (6/12) meni nimittäin jatkoajalle pelkästään varoituksin. Näistä kolme ratkesi jatkoajalla varoituksella. On hankala rangaista otteesta tasaväkisesti taistelevia. Kuitenkin 45 sekunnin pitäisi olla rajana passiivisuus (=hyökkäämättömyys)-shidon antamiselle, jos kamppailu on pelkkää otetaistelua. Varoituksia säästävä päiväni kulminoitui M-73 Mgl-Jpn pronssiotteluun, jossa annoin varsinaisella otteluajalla yhden shidon mongolialaiselle ja kaksi japanilaisille (omasta mielestäni tässä oli ihan kiitettävästi varoituksia). Tuomitessani tunsin, että johdin ottelua sen hengen mukaisesti ja annoin varoitukset mielestäni oikeaan aikaan. Tuomaritarkkailijoiden palautteen perusteella se ei ollut kuitenkaan lähellekään riittävä määrä varoituksille. Onneksi japanilainen sentään sain ottelun lopetettua ipponin arvoiseen heittoon, joten matsista jäi jokseenkin hyvä mieli. Loppupalaverissa käskettiin olemaan sunnuntaina huomattavasti tiukempia varoituksien suhteen.

Paransin sunnuntaina tilastoani reippaalla varoittamisella, sillä 11 ottelusta vain kaksi meni jatkoajalle ja ratkesi siellä varoitukseen. Parissa matsissa toinen ottelijoista keräsi hansokuun tarvittavat varoitukset hyvissä ajoin ennen ottelun loppua. Jäljelle jääneistä otteluista kuusi päättyi ipponiin ja yksi pariin waza-ariin. Judo oli tehokkaampaa, mutta saattoi reippaalla varoittamisellakin olla hyvään tulokseen pääsemisessä jotain tekemistä. Finaaleissa sain tuomita M-81 Kor-Mgl finaalin. Ottelu oli helppo tuomita, sillä mongolialainen veti vastustajansa käden suoraksi noin minuutin kohdalla. Toinen tuomitsemani ottelu, M+100 Aut-Jpn pronssiottelu, kesti täyden ajan japanilaisen viedessä mitalin kotiin waza-arin arvoisella heitolla. Ei siinäkään ottelussa ollut mitää vaikeuksia, sillä kumpikin ottelija halusi voittaa, eikä varoituksia tarvinnut siten matsin alkuminuuteilla edes harkita.

Päivän mukaansatempaavin ottelu oteltiin M+100 finaalissa, jossa vastakkain olivat olympiavoittaja Krpalek (Cze) ja japanilainen nuori haastaja Ogawa. Ottelusta tuli playoff-säännöillä (muutama valehyökkäys- ja puikkaus-shido jäivät antamatta) oteltu 14 minuuttinen spektaakkeli, jossa hyökkäykset vuorottelivat toisiaan ja tuomarit ja yleisö odottivat ja toivoivat pistesuoritusta. Ottelun olisi rivituomareiden ja yleisön puolelta toivottu vielä jatkuakin 10 minuutin lisäajan jälkeen, mutta tuomaripäälliköt olivat asiasta erimieltä ja määräsivät shidon annettavan Krpalekille lisäajan ajassa 10.01. Ottelu meinasi ratketa aiemmin, sillä kun japanilaisen vei Krpalekin mattoon hallitusti uke-gatamella, julisti mattotuomari tekniikasta virheellisesti waza-arin, vaikkei käsilukkoheitttoja saa pisteyttää. Suorituspistemäärien kuultuaan ei japanilainen halunnut jatkaa yoko-shio-gatameaan enää pidempään, vaan nousi pystyyn. Suorituspiste kuitenkin peruttiin ja matsia jatkettiin sitten tuohon shido-päätökseen asti vuoroittain hyökäten.

Oma tekemiseni oli sunnuntaina jämäkkää, sillä uskalsin antaa varoituksia reippaasti. Muutaman kisan perusteella voin sanoa, että ensimmäinen päivä on mennyt aina tähän mennessä liian varovaisella shido-linjalla. Kun saan tuomaroinnit aloitettua heti ensimmäisestä ottelusta lähtien tiukalla linjalla, niin silloin menee todella hyvin.

Veli-Matti Karinkanta

 

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa