Veli-Matti Karinkanta tuomarina tyttöjen -48 kg sarjan ottelussa. Kuva: EJU

Tuomariraportti Nuorten olympiapäivät (EYOF) 28.7.-1.8.2015, Tbilisi, Georgia

Alkutuomaripalaverissa painotettua:

  1. Kilpailu on erittäin tärkeä tapahtuma nuorille urheilijoille, monille jopa uran käännekohta, joten tuomaritoiminnan pitää olla reilua ja huippuluokkaa.
  2. Ottelijoilla on oltava ote. Jos sitä ei haluta ottaa, niin siitä on rangaistava.
  3. Rajan ylityksissä pitää osata tulkita kumpi oli syyllinen: yliastuja vai -työntäjä ja annettava rangaistus sen mukaan.
  4. Otteluita ei pitäisi päästää jatkoajalle, vaan ratkaisu pitää löytää varsinaisella otteluajalla.

Tiistaina tuomittiin keveimpien painoluokkien otteluita. Tatamillamme ottelivat -44 kg tytöt ja -50 kg pojat. Tuomarointi sujui normaalisti. Finaaleissa tuomitsin -50 kg georgialaisen ja tsekin pronssiottelun. Yksi mielenkiintoinen tilanne ottelussa tuli: georgialainen teki matalan lonkkaheiton, josta tsekki tuli alas vartalo kaaressa naamalleen ja pyörähti siitä mahalleen. Mietin, että täyttääkö alastulo uuden tulkinnan "yrittää estää alastulon tarkoituksellisesti, joko päällä torppaamalla tai vartalon siltamaisella taivutuksella" mukaisen ipponin kriteerit ja odotin matten aikana videotarkistusta ja kommenttia radiosta. Kohta kuulinkin radiosta tarkkailijan käskyn jatkaa ottelua. Tilanne tulkittiin siis niin, että uke heitettiin ko. asentoon, josta hän pyörähti mahalleen. Ottelun ratkesi lopulta georgialaisen yukon arvoiseen heittoon.

Keskiviikkona saatiin tuomita -66 kg poikien ja -48 kg tyttöjen otteluita. Georgialaisyleisö eli mahtavasti mukana ottelijoidensa otteluissa ja tuomarin komennot piti kohdistaa tarkasti ottelijoille ja näyttää käsimerkit selvästi pistetaululle viestin perille menon varmistamiseksi. Meteli oli huumaava! Tuomaroinnit sujuivat jälleen normaalisti, eikä mitään yllättävää tapahtunut. Finaaleissa tuomitsin -48 kg tyttöjen Fra-Ger finaalin, jossa ranskalainen ajoi vastustajalleen kolme shidoa ja voitti niillä kultamitalin.

Torstain palaverissa kerrottiin eräästä keskiviikon tapahtumasta, jossa tuomari oli toiminut sääntöjen mukaisesti aivan oikein, mutta jossa hänen olisi kannattanut vähän venyttää sääntöjä. Ottelija oli aloittanut tekemään käsilukkoa, kun uken paikattu silmäkulma oli alkanut vuotamaan taas verta. Tuomari oli sen perusteella komentanut matte, vaikka hänen olisi kannattanut odottaa tilanne loppuun veren tihkumisesta huolimatta.

Torstaitatamillamme ottelivat -52 kg ja -57 kg tytöt. Otteet olivat riuskoja ja tekniikat näyttäviä, joten tuomareilla oli helppo työ julistaa ipponeita. Oma tuomarointini sujui edelleen mukavasti, vaikka välillä tosin tuntui, että liian flegmaattisesti. Eräs ottelu meni golden scorelle, joka ratkesi vasta puolentoista minuutin jälkeen varoitukseen. Videolta ottelun katsoessani havaitsin, että sininen ottelija otti parikertaa lyhytaikaisesti ristikahvan, joista ainakin toisesta olisi hänelle voinut shidon antaa. Lisäksi eräästä minusta poispäin kääntyneestä heitosta olisi voinut antaa yukon. En sitä antanut, koska en nähnyt alastuloa, enkä avustavilta kysyessäni saanut yukolle vahvistusta. Olisi pitänyt, sillä videolta katsoessa alastulon huomaa selvästi. Saamattomuuden takia kiihdytin hieman kävelyäni tatamille, julistin komennot napakammin ja tein käsimerkit hieman normaalia terävämmin. Täten sain herätettyä itseni jälleen hieman herkempään kuntoon. Finaaleissa tuomitsin tyttöjen -52 kg finaalin, jossa georgialainen teki selvää jälkeä vastustajastaan yleisön pauhaavassa kannustuksessa. Ottelu ratkesi wazarin arvoisen heiton jälkeiseen sidontaan, jossa uke oli polvillaan, mutta hartiat tatamissa. Tilanteessa piti olla todella tarkkana, sillä mikäli uke olisi saanut nitkautettua hartiataan hiemankin olisi pitänyt komentaa toketa. Hartia oli kuitenkin sen verran tatamissa, että sidonta kesti wazari-awazate-ipponiin saakka.

Perjantain palaverissa muistutettiin, ettei otteluita saa päästää tarpeettomasti golden scorelle. Edellisenä päivänä kun yksi ottelu ratkennut vasta viiden ja puolen minuutin kohdalla. Ratkaisu olisi löydettävä aiemmin.

Perjantai lähti käyntiin haparoiden. Sijoituin liian lähelle, joten en nähnyt tomarista alastuloa kuin uken päältäpäin. Näytti siltä, että uke olisi tullut lähes selälleen ja kierähtänyt siitä kyljelleen. Niinpä julistin heitosta wazarin. Videotarkistuksen jälkeen tulos muutettiin yukoksi. Kun katsoin tilanteen videolta, niin näin, että uken selän ja tatamin välissä oli tilaa reilusti, vaikka pienen koiran juosta, ennen kuin hän kierähti kyljelleen. Olisi pitänyt olla kauempana, että olisin nähnyt alastulon kunnolla. Toisessa ottelussa taas tapahtui heitto aivan ottelualueen kulmassa. En ollut varma lähtikö heitto sisältä vai ulkoa, joten komensin matten ja katsahdin avustaviin. Nämä nyökkäsivät minulle pisteen merkiksi, joten julistin heitosta wazarin - vasta matten jälkeen. Päästyäni paikalleni, näin, että tarkkailija tarkasteli tilannetta videolta ja kuulinkin kohta käskyn perua pisteen sillä perusteella, että heitto olisi lähtenyt ulkoa. (Videolta katsottuna tilanne lähti sisältä!) Samassa ottelussa annoin myös hieman heppoisella kontrollilla ja rullaavasti tehdystä kaadosta yukon. Avustavat tarkistivat tilanteen videolta ja saivat siunauksen pisteelle myös tarkkailijalta. Yllätykseksi jouduin kuitenkin muuttamaan pisteen heti seuraavan matten jälkeen wazariksi. Tarkkailija olikin kuulemma sittenkin tullut toisiin ajatuksiin... Eikä tässä vielä kaikki: eräässä ottelussa sininen oli jo heittänyt wazarin arvoisesti. Hän heitti toistamiseen rajalta ulospäin jälleen wazarin arvoisesti sidontaan päätyen. Jostain kumman syystä julistin ensiksi osaekomin, sitten wazarin, tsekkasin pistetaulun ja havaitsin sen vilkuttavan ipponia, ja heitin siihen päälle hätäisen wazari awazate-ippon-huitaisun. Periaatteessahan nämä sekoilut eivät vaikuttaneet ottelun lopputulokseen mitenkään, jotka joidenkin mielestä olivat mitättömiä mokia, mutta jotka harmittivat minua valtavasti. Pääsin kuitenkin finaaleihin tuomitsemaan tyttöjen -63 kg ja -70 kg pronssiottelut, jotka päättyivät lyhyeen toisen ottelijan jyrätessä vastustajansa komeasti.

Lauantain palaverissa tarkkailijat pyysivät meitä kiinnittämään tarkemmin huomiota pieniin asioihin, kuten hiusten sitomiseen ja tarkoitukselliseen puvun avaamiseen, sillä ne kuulemma muodostavat perustan suuremmalle kokonaisuudelle. Toiseksi asiaksi nostettiin edellisenä päivänä tapahtunut ude-garamitilanne. Siinä tori oli saanut uken käden selän taakse ja, tuomarikolmikon mukaan, tehnyt aivan oikeaoppisen udegaramin. Kuten tiedämme, niin ko. tekniikka vaikuttaa myös olkaniveleen. Uke antautui, mutta loukkaantui tilanteessa. Komissio hyväksyi ipponin tilanteessa, mutta oli keskustellut tilanteesta myöhemmin ja päätynyt siihen, että tilanteesta olisi pitänyt antaa hansoku. Ainakin vielä säännöt sallivat ude-garamin teon selän taakse, mikäli käsi pysyy selässä kiinni, joten tällainen tulkinta on hieman outo. Uskon, ettei tilanne olisi noussut esille, ellei uke olisi loukkaantunut.

Lauantaina oli myös ehjiä otteluita, mutta muutamia huomattavia vaikeuksia. Oma esitykseni jatkui siitä mihin se perjantaina jäi, eli häsläämiseen. Ottelija sai kaadon ja sen perään sidonnan. Kaato oli minusta enemmän työntö kuin heitto (videon mukaan heitto), joten en antanut siitä pisteitä, vaan julistin heti osaekomin. Osaekomi jatkui, ja sen aikana kuulin korvaani ehdotuksen yukosta. Mietin, että mistä ihmeestä syystä ja yritin ratkaista ongelman tekemällä hätäisiä käsiliikeitä yukosta wazariin samalla tsekaten päytätuomareihin päin, kunnes päätin sitten antaa asian olla. 19 sekunnin kohdalla julistin toketan uken saadessa jalkansa torin vartalon ympärille. Koska pistetaulun pitäjä ei ehtinyt mukaan tilanteeseen, niin pistetaulu alkoi vilkuttamaan ipponia ja minä taas näytin wazaria. Matten julistaessani hoksasin yukon syyn ja julistin pisteen taululle. Pöytätuomareiden pyyntöön olisi pitänyt vastata vain nyökkäämällä, pitää kädet kurissa ja hoitaa tilanne matten aikana valmiiksi.

Ottelijat hakivat poikkeuksetta otteet heti molemmille käsille. Eräät -90 kg ottelijat sen sijaan aloittivat ottelun pelkällä yhden käden kaulusotteella. Koska toinen ottelija yritti ottaa otetta, valitsin passiivisemman ottelijan shidon saajaksi. Tämä ei kuitenkaan varoitukseksesta oppia ottanut, vaan aloitti seuraavasta hajimesta samalla tavalla. Katselin tilannetta aikani, kunnes päätin kajauttaa matten ja antaa varoituksen. Juuri samalla hetkellä ko. ottelija teki kuitenkin seoinagen, josta hänen vastustajansa lensi tatamiin. Koska olin kajauttanut matten, en voinut arvostella heittoa, vaan annoin heittäjälle shidon väärästä käsiotteesta. Voidaan spekuloida, että väärä käsiote/yksipuolinen ote oli jo ollut liian kauan ja varoitus olisi pitänyt antaa, mutta matte tuli auttamattomasti väärään paikkaan. Olisi pitänyt odottaa vielä hiukan kauemmin, tai antaa varoitus aiemmin, muttei missään nimessä juuri tuolla hetkellä. Kaksi shidoa saanut ottelija otti nyt oppia ja tarttui vastustajaansa kahdella kädellä ja lopetti ottelun heittoon ja sidontaan.

Näytön paikakseni tuli -90 kg Rus-Geo finaali. Otteluun mennessä minua jännitti hieman normaalia enemmän, mutta luotin silti siihen, että osaan hommani ja kaikki menee hyvin. Ottelu alkoi räväkästi georgialaisen viedessä vastustajansa tatamiin ja ottaessa heti perään sidonnan. Heitto tuli alas kyljelleen, mutta georgialainen sai rullattua uken alaselkää hieman pidemmälle kuin kyljelleen, joten julistin heitosta wazarin. Pöytätuomarit tosin muutattivat sen yukoksi ja sidonnasta tuli yuko. Matten aikana venäläinen repäisi helmansa vyön alta pois, joten julistin hänelle shidon puvun epäjärjestykseen saattamisesta. Seuraavaksi georgialainen onnistui torppaamaan vastustajansa selälleen tämän omasta yrityksestä. Tulkitsin tilanteen niin, että hän käytti vastustajan heikon tilanteen edukseen ja vei tämän tatamiin te-wazalla, joten julistin wazarin - mutta sekin käskettiin pyyhkiä pois. Seuraavaksi venäläinen hyökkäsi ko-uchimaisesti ja viimeisteli vastustajansa selälleen menon nilkasta. Sijoituin toiselle puolelle ja liian lähelle, enkä nähnyt jalkaotetta, joten julistin wazarin - joka sekin oikeutetusti käskettiin pyyhkiä pois. Komensin matten ja odotin pöytätuomareiden videotarkistusta. He ehdottivat hansokun antamista, mutta pyysivät varmistusta tarkkailijalta. Pöydän takana kävi kova kuhina tarkkailijoiden ja sporttijohtajan keskustellessa tilanteesta. Tovin kulutta sain käskyn jatkaa ottelua wazaritta ja hansokumatetta. Seuraavaksi venäläinen sai torpattua vastustajansa selälleen vastaavalla tavalla kuin georgialainen aiemmin, enkä vahingosta viisastuneena, mutta omaan linjaani vakaasti luottaen, tehnyt muutosta vaan julistin wazarin... joka sekin pyydettiin pyyhkimään pois. Ottelun kokonaisuuden kannalta olisi ollut väärin antaa venäläiselle yliote, olihan hän tarttunut jo jalasta aiemmin. Onneksi georgialainen onnistui kohta vastaliikkeessään ipponin arvoisesti ja matsi oli ohi. Neljä wazari-muutosta yhdessä ottelussa ja havaitsematon jalasta tarttuminen samassa ottelussa! Huonommin ei olisi voinut mennä! Toisaalta molemmat noista vastustajan tatamiin viemisistä olisi posiitiivisella katsannolla voinut tulkita heitoiksi, mutta pöytätuomarit olivat eri mieltä kanssani. Eniten harmittaa kuitenkin se jalasta tarttuminen, joka olisi pitänyt havaita. Jokainen voi itse käydä arvioimassa ottelun kulun hakemalla netistä: "Rus-Geo -90 kg EYOF final."

Kilpailuissa keskustelua herättivät myös neljä tajuttomuuteen johtanutta tapahtumaa. Kolme kuristui tajuttomaksi ja yksi tyrmääntyi päälleen alastulleesta heitosta. Heitosta alastulolle ei voi mitään, mutta kuristuksille voisi jotain tehdä. Kuristuksien sopivuudesta alle 18 v. ikäluokassa voidaan olla puolesta tai vastaan. Varmaa on kuitenkin se, että ainakaan lajin sopivuutta omalle lapselleen arvioiva vanhempi ei tuo mussukkaansa lajiin, jonka tekniikka voi vahingossa lopettaa elämän.

Kisa oli tämän kesän heikoin esitykseni verrattuna siihen kuinka paljon erimielisyyksiä avustavien tuomareiden kanssa oli. Monessa tilanteessa sijoituin liian lähelle, joten kokonaisuutta oli vaikea nähdä. Kadetteja on myös huomattavasti haastavampi tuomita kuin aikusia. Tuomarin pitää pystyä kontrolloimaan ja käskyttämään niin monia perusasioita: hiukset, kumarrukset ja puvut, jotka kokeneemmilla kilpailijoilla ovat jo hallinnassa. Lisäksi tekniikat saattavat olla arvaamattomia. Siksi onkin hieman ihmeellistä, että EJU luokittaa kadettien tuomariluokituksia rankemmalla asteikolla kuin senioreiden kisatuomarointeja. Valmentajien käytös oli hankalasti kontrolloitavissa kovan metelin takia ja siksi monet valmentajat antoivatkin ohjeita kaiken aikaa. Jos heitä yritti ajaa pois paikaltaan toisen varoituksen jälkeen, eivät he lähteneet minnekään, vaan istuivat itsepintaisesti paikoillaan, kunnes tarkkailijalta tuli ohje luovuttaa eli antaa olla. Tässä vaiheessa olisi ollut parempi, jos joku sporttikomissiosta olisi ollut tuomarin tukena tuota valmentajaa pois ajamassa. Toivottavasti epäonnistunut kenraaliharjoitus takaa menestystä varsinaiseen näytökseen, eli tämä saman ikäluokan MM-otteluiden tuomitsemiseen Sarajevossa.

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa