Tuomariraportti Madridin Euroopan Open'ista 4.-5.6.2016

Tuomareita oli paikalla kymmenen / tatami. Kerrankin ehtisi siis kunnon tauolle töiden välissä, mutta se minkä takia kisaan tulin, eli tuomarointi, jäisi vähäiseksi.

EJU:n komissaarit Chyrlia ja Smolin pitivät perjantai-illalla yllättävän lyhyen palaverin. Kerrattiin vain: kata-sankaku otteesta tachi-wazassa annettava matte,  sankakusta kuristusta tehostavasta jalkalukosta matte, rajatilannesääntö, oikea-aikaisen matten ajoituksen tärkeys ja matsien ratkaisu varoituksin ennen täyttä aikaa, ettei mentäisi GS:lle.

Tuomitsin pitkästä aikaa muulla kuin keskitatamilla, poissa komissaarien suoran katseen alta - eli ykköstatamilla. Lauantain ohjelmassa olivat naisten keveimmät painoluokat.

Vaikka tuomaripaketin piti olla kunnossa, niin sorruin perusvirheisiin, joista olisi jo pitänyt oppia pois aikoja sitten. -48 ottelussa annoin wazarin minusta poispäin kääntyneestä alastulosta, vaikken sitä kunnolla nähnyt. No, kulmat se sitten pyyhkivät pois. Olisi pitänyt jättää piste antamatta, kun en alastuloa kunnolla nähnyt. Heti perään, seuraavassa ottelussa, olin liian hätäinen tilanteessa, jossa ottelijat menivät rajan yli. Kun komensin matten, tajusin välittömästi, että liike jatkuu vastaheitoksi. Komentamastani mattesta huolimatta julistin vapaalla kädellä heitosta wazarin ja matte-kädellä osaekomin perään. Tein näin, koska huomasin tehneeni karmean virheen ja jos toimisin nopeasti, niin ottelijat eivät ehtisi reagoida matteen. Koska sidonta tapahtui kilpailualueen ulkorajalla, oli uke hetikohta hieman rimpuiltuaan puolittain ulkona. Täten komensin sonomaman ja totesin metrin päässä oleville pöytätuomareille, että ippon pitäisi julistaa kun uke on ulkona, vaikka sidonta oli kestänyt vain viitisen sekuntia. Nämä nyökkäsivät ja julistin ipponin. Tämä hässäkkä johtui liian hätäisestä mattesta. Jos olisin odottanut tilanteen rajalla loppuun kylmän viileästi, niin ei olisi ollut mitään ongelmia. Hyvää tässä on se, että välittömällä virheen paikkauksella sain sidontatilanteen säilytettyä.

Myös pöytätuomarina oli epävarmuutta. Havaitsimme kollegan kanssa meistä poispäin kääntyvän kähmy-ko-uchin, josta mattotuomari antoi yukon, mutta jossa oli aineksia hansokuun, koska torin kyynärpää oli uken jalassa kiinni. Yritimme tsekata tilannetta nauhalta, mutta koska kamera kuvasi ottelua meidän vierestämme, havaitsimme vain kyynärpään olevan uken jalassa. Pyysimme Smolinia varmistamaan hansokun. Tämä katsoi tilanteen ja totesi hansokun olevan ok. Päätimme kuitenkin katsoa tilanteen uudelleen, koska emme nähneet sitä riittävän kunnolla hansokupäätöksen varmana pitämiseksi. Niinpä kelasimme kuvaa aivan otetaistelun alkuun, jossa ottelijalla oli molemmat otteet uken ylävartalosta. Aikansa kamppailtuaan tori hyökkäsi samasta otteesta ja päättelimme otteen pysyneen ylävartalossa ja suunnittelemamme hansokun olevan perusteeton. Tämä muutos piti sitten Smolinille taas selittää.. Hyvä tässä oli se, ettei annettu perusteetonta hansokua epäselvästä tilanteesta. Tältä hässäkältä olisi vältytty, jos olisimme olleet matsin seuraamisessa tarkempana ja viimeistään silloin, jos olisimme saaneet tarkistettua tilanteen toiselta puolelta tatamia kuvanneelta kameralta - jos sellainen olisi ollut.

Muut päivän ottelut menivät hyvin, mutta nämä parin ottelun kämmäykset saivat minut mietteliääksi - vaikka onnistuinkin kuittaamaan ne nopeasti pois mielestä. Hyvää tässä on se, että tunnistan tekemäni virheet ja tiedän, miten tilanteissa olisi pitänyt toimia oikein.

Sunnuntain palaverissa saimme kuulla kunniamme - osittain täysin aiheesta, kuten omat kämmini osoittivat. Suurin piirtein kaikilla osa-alueilla piti parantaa.

Naisten ottelut jäivät lauantaille ja sunnuntaina tuomitsimme miesten -81 ja -100 kg sarjoja. Hyvin monet ottelut koostuivat otetaistelusta, joten shidoja jaettiin tiuhaan. Onneksi suorituspisteitä saatiin kuitenkin julistaa viimeistään otteluiden viimehetkillä. Oma tuomarointini sujui paljon paremmin kuin lauantaina. Harmi vain, että tuomittujen otteluiden määrä jäi sunnuntaina vain neljään.

Miksi epävarmuuksia tapahtui? Ensiksikin, en videotuomaroinut kotona ennen kisaa GP-/GS-otteluita, vaan ajattelin parin kotimaisen kisan riittävän valmistautumiseksi. Toiseksi, en onnistunut nostamaan latausta lauantaille, vaan tuomarointi tuntui salikisatuomaroinnilta. Tämä johtui ilmeisesti tuomitsemisesta syrjäisellä reunatatamilla, jolloin kukaan dirikoista ei ollut niskaan hengittämässä ja paineita luomassa. Sunnuntaisen komissaarien ripityksen jälkeen sain taas hengen nostatettua ja tuloskin oli parempi.

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa