Tuomariraportti junioreiden Eurooppa Cupista Puolasta 19-20.7.204

Wroclawin junioreiden turnaukseen oli tullut paikalle 378 ottelijaa maasta 33. Tuomareita oli 27 kpl neljällä tatamilla. Ensimmäisen kisapäiväaamun tuomaripalaverissa kävivät EJU:n tuomarikomissaarit Vasili Smolin ja Marian Hefka läpi lähes kaikki varoitukseen oikeuttavat teot ja pyysivät meitä tuomareita toimimaan niiden mukaan.

Viikonlopun anti tiivistettynä

1. Epänormaaliksi otteluasennoksi luetaan päkityksen lisäksi myös korostunut kylkiasento -> 5 sekuntia ja shido

2. Mattotuomarin pitää valvoa, että ottelija kumartaa ja poistuu kilpailualueelta judogi tiptop-kunnossa.

3. Varoituksien annossa ei saa arkailla. Mikäli niihin on vähänkään aihetta, anna varoitus.

4. Tasaväkisessä ottelussa, jossa ottelijat taistelevat otteesta ja hyökkäävät vuorotellen mutta tehottomasti, pitää ensimmäinen varoitus antaa toiselle viimeistään minuutin kohdalla.

Tuntemuksia tuomaroinnista

Tuomarointini sujuivat alkuotteluissa alle 73 poikien sarjassa hyvin: rauhallisuus, sijoittuminen, pisteet ja varoitukset napsahtivat kohdilleen hyvin. Päivän ainoassa -44 kg tyttöjen ottelussa japanilainen tyttö pisti azerivastustajansa pakettiin neljä kertaa, mutta joka kerta azeri luikerteli sidonnasta notkeutensa avulla pois. Tästä Smolin pääsi sitten minua opastamaan: " Veli-Matti, varmista sidonnan pitävyys ennen osaekomin julistamista...". Finaaleissa tuomitsin tyttöjen -57 pronssi- ja poikien -73 finaaliottelun. Jos aamupäivällä ottelijoiden erot olivat olleet päivänselviä, niin näissä otteluissa tilanne muuttui totaalisesti. 57:n tytöt eivät erottuneet toisistaan taidollisesti ja molemmat taistelivat aktiivisesti otteesta ja tekivät vuorotellen tehottomasti jonkin sortin ouci-/kouchi-hyökkäyksiä. Odotin jommankumman tekevän selvän virheen ja ansaitsevan varoituksen, mutta sellaista tilannetta ei näyttänyt tulevan. Noin parin minuutin kohdalla Hefka vieraili avustavien luona ja nämä vinkkasivat minulle antamaan tässä ympäripyöreässä ottelussa ratkaisevaksi muodostuvan shidon ouchimaisesta kurotuksesta valehyökkäyksenä. Varoituksen jälkeen ottelu jatkui entisellään ja pronssi matkasi Kanadan sijasta Saksaan yhden shidon erolla.

Poikien finaali tarjosi tapahtumia ranskalaisen ja saksalaisen ottaessa yhteen. Pahaksi onneksi mattomme tarkkailija Smolin ei pitänyt ranskalaisen hidaripuolen kylkiasento-ottelutyylistä yhtään. Ranskalainen painoi päälle kuin härkä hakien kylkiasentoa, haastaen ukea laittamalla jalan uken jalkaterien väliin tatamiin hakien sen kautta otteita ja sumigaeshipaikkoja. Saksalainen puolestaan joutui vastaamaan oikeanpuolen asennolla vasenta käsivartta taakse vieden. Ottelua ei ehtinyt kulua kauaakaan, kun Smolin pomppasi pystyyn ja neuvoi antamaan ranskalaiselle yksipuolisesta otteesta varoituksen. Sen annoin, vaikka näin ihan varmasti ranskalaisen otteen olleen laillinen, mutta asennon äärikylkimäinen. Tällä sapluunalla edettiin sitten kummankin heittäessä kerran yukon arvoisesti. Tarkkailija pomppaili pystyyn ja minä annoin varoituksia marionettina. Noin minuutti ennen loppua jouduin antamaan ranskalaiselle neljännen shidon eli hansokumaken yksipuolisesta otteesta, joka tuolloin tosin tuli ihan aiheesta. Mielestäni tuomaroinnin linja oli väärä, ranskalaiselle liian ankara, mutta en siihen voinut juuri vaikuttaa komissaarin ohjatessa ottelua.

 

Sunnuntaiaamun palaverissa komissaarit totesivat lauantain tuomaritoiminnan olleen huonoa. Hefka aloitti luennon: Pisteissä tuli liikaa eroavaisuuksia eli tuomarin pitää löytää oikea paikka tatamilla nähdäkseen alastulon parhaalla mahdollisella tavalla. Jalan kietomisista pitää antaa shido, mikäli tilanteesta ei heti hyökkää. Näitä oli kuulemma tapahtunut kymmenisen kertaa, eikä kertaakaan oltu annettu varoitusta. Tuomarin pitää antaa myös varoitukset oikeilla käsimerkeillä. Lisäksi ottelu olisi valvottava loppuun saakka. Muutama ottelija oli kuulemma jättänyt kumartamatta ottelun lopuksi ja muutamat olivat riisuneet judoginsa ennen kilpailualueelta poistumista. Mattotuomarin olisi siis valvottava kisailijan poistuminen judogi päällään salin ulkopuolelle asti. Smolin otti esille sen tuomitsemani ranskalaisen ottelijan ottelutyylin. Jo päivän alkuvaiheessa tuomarin olisi kuulemma pitänyt ampua ottelija shidopyssyllään ja estää tämän eteneminen. Lisäksi kahden japanilaisen tytön alle 57:n finaali oli kuulemma ollut karseaa katseltavaa ponnettomien yritysten takia. Tuomarin olisi sekin ottelu pitänyt lopettaa varoituksilla hyvissä ajoin, niukan yhden shidon voiton sijaan. Smolin kertoi tuomarin tärkeimmän tehtävät olevan judon ohjaaminen aktiivisempaan ja katsojaystävällisempään suuntaa olympialajien kilpailussa. Näköjään oikean voittajan löytäminen ei ole enää se tärkein juttu - ainakaan hänen mielestään. Lisäksi hän pyysi odottamaan rajatilanteissa, eikä hätiköimään matella. Lopuksi hän antoi mielenkiintoisen ohjeen, jonka mukaan mattotuomarin pitää seurata aktiivisemmin avustavia ja välillä luoda silmäyksiä komissaariin, sillä hän saattaa antaa tuomarille pieniä ohjevinkkauksia. Niinpä, ja kun vasta eräässä toisessa kisassa pyydettiin mattotuomaria tekemään päätöksiä itsenäisesti ja olemaan vilkuilematta avustaviin, saatikka komissaariin.

Sunnuntaita oli vaikea käynnistää rennoissa merkeissä komission palautteen jälkeen. Onnistuin siinä kuitenkin "kynä hampaiden välissä menetelmällä": jos suuhun laittaa poikittain kynän ja suun seutu on hymyasennossa, tulkitsevat aivot ihmisen olevan iloinen. Tällä menetelmässä psyykkasin itseni hymyilemään ja rentoutumaan. Jakelin shidoja reilusti eli rankaisin aina tilaisuuden tullen. Pidin myös valmentajia kurissa ja jouduin ajamaan alankomaalaisen ammattivalmentajan katsomoon. "Miksi minä? En se minä ollut. En kuullut hazimeasi.". "Tiedän, tiedän, nyt katsomoon siitä." Ja valkku meni. Kaiken kukkuraksi eräs toinen ko. maan kollega tuli heti perään istumaan poisajetun paikalle. Hänellekin, ammattivalmentajalle, piti rautalangasta vääntää, ettei poisajetun valmentajan paikkaa saa täyttää toisella valkulla. Tämä sääntö oli kuulemma aivan uusi tälle, edellisenä päivänä katsomoon ajetulle, valmentajalle. Tämä ensimmäinen valkku tuli sitten Hefkalle valittamaan, ettei voi tehdä työtään, kun hänet ajettiin katsomoon. Hefka pyysi minut jutulle ja kehotti hyväksymään valkun anteeksipyynnön ja pyysi tätä olemaan loppupäivän kiltisti. Meinasin sanoa valkulle, että jos tuomari tekee huonoa työtä, ei hän pääse tekemään työtään, vaan hänet hyllytetään finaaleista. Saman pitäisi päteä myös väärässä paikassa huutaviin valmentajiin. No jaa, tällä ratkaisulla saatiin Hefkakin tästä hankalasta tilanteesta selville vesille. Matseissa ei tapahtunut tosiaan mitään ihmeellistä ja poikien -81 pronssimatsissa ja tyttöjen -70 finaalissa oli helppo kohottaa käsi ipponin merkiksi. Kerrankin finaalimatseiksi tuli selviä tapauksia.

Loppupalaverissa Hefka valaisi uutta tiukentunutta, kadettien EM:issä käyttöön otettua, luokitussysteemiä: A annetaan niille tuomareille, jotka ovat valmiita esim. MM-, Gram Prix yms. aikuisten EM-kisatasolle. B annetaan niille, jotka ovat valmiita alemman tason, esim. junnujen EM-tuomarointeihin. C annetaan niille, joiden pitää kiertää kisoja enemmän. Smolin jatkoi tästä sanomalla, että ei riitä, että käy yhden kisan vuodessa. Yhdellä tai kahdella kisalla voi saada ainoastaan C:n. Kisoja pitää olla vähintään kolme paremman luokituksen saamiseksi. Lisäksi tuomarin pitää valmistautua kunnolla käymällä seminaareissa ja katsomalla videoklippejä. Hefka totesi loppukättelyssä esitykseni olleen erityisen vahvaa ja että olen kehittynyt viimeaikoina rutkasti ja että tulevaisuuteni pitää kuulemma laittaa mietintään. Toki vastaavia kehuja on kuultu ennekin niiden mitenkään mihinkään näkyvään vaikuttamatta. Palautteesta huolimatta komissaarit olivat päätyneet kuitenkin jälleen B-luokitukseen. Ainostaan yksi tuomari sain A:n, saksalaistuomari joka on aloittanut Grand Prix-kisojen kiertämisen hiljattain. Samainen tuomari ihmetteli luokitustani sanoen, ettei voi ymmärtää sitä. Minä ymmärrän. Aikani aikuisten arvokisatasolle ja maanosamme ulkopuolisiin kisoihin ei ole EJU:n komission mielestä vielä. Vielä kun saan noiden tehottomien mutta runsashyökkäyksellisten otteluiden varoituslinjan kuntoon, niin uskon, että tuomaripakettini on kasassa vaikka mihin kisaan.

Kiitän liiton toimistoa kisajärjestelyiden tekemisestä ja Tampereen judoa taloudellisesta tuesta tähän kisaan.

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa