Tuomariraportti European cup juniors Kaunas, Liettua 9.-10.5.2015

Kaunasin kisoihin oli saapunut 337 ottelijaa, 25 maasta. Ottelut käytiin kolmella matolla. Tuomareita oli liettualaisten lisäksi vain Latviasta, sekä Britanniasta kaksi kansallista ja allekirjoittanut. Tarkkaa tuomareiden määrää oli vaikea laskea, sillä osalla paikallisia tuntui olevan paljon muitakin hommia kuin tuomarointi, eikä kaikki siis olleet tuomaripalaverissa paikalla. Vastaava tuomari oli Shteinbouk German Latviasta.

Tuomaripalaverit käytiin molempina päivinä aamulla kisapaikalla ja niiden sisältö oli tiivistettynä: Tiedätte säännöt, jos ei niistä ole kysyttävää, niin käydään muita asioita. Muut asiat olikin sitten lauantain osalta muistutus siitä, että valmentajien täytyy olla hiljaa ottelun ollessa käynnissä. Sunnuntaina kehotettiin olemaan tarkempia siitä, etteivät ottelut mene jatkoajalle 0-0 tilanteessa, niitä oli lauantaina tullut liikaa. Molempina päivinä palaverit sisälsivät myös pitkiä keskusteluja venäjäksi, joiden tarkoitus jäi itselle ainakin hämäräksi.

Tuomaroin molempina päivinä matolla kaksi. Meitä oli 5 + 1 tuomaria, kaksi kansainvälistä ja kolme paikallista kansallista tuomaria, toinen kv-tuomareista oli avustavana koko ajan, hän oli ns. mattovastaava. Kiertosysteemi oli hämmentävä, eli 20 min töissä ja 20 tai 40 min tauolla välillä menin monta kierrosta saman parin kanssa ja välillä pari vaihtui joka kierroksella. Videoita ei ollut käytössä ja voinee sanoa että ihan hyödyksi ne välillä näissä kisoissa olisi ollut! Tuomarointi sujui lauantaina aamupäivästä hieman takkuisesti, mattovastaavan yuko/wa-zari linja poikkesi omastani jonkin verran. Samoin kisojen yleinen shidolinja oli aikalailla epämääräinen. Muutaman kerran joutui käymään keskustelua siitä voiko vastaheiton tehdä vielä sen jälkeen kun on itse lentänyt vastustajan heitosta, nähtävästi joskus voi. Näissä tilanteissa olisi videot ollut ehdottomasti hyödyksi.

Shidojen suhteen kisat olivat kyllä erikoiset, aina ei pystynyt käsittämään mistä syystä shido annettiin ja välillä selvistä tilanteista ei annettu shidoa, tai selvästä tilanteesta annettu shido pyyhittiin pois. Kävin muutamaan otteeseen Pekkolan Markuksen kanssa keskustelua shidolinjasta ja jos ei siitä kisojen kokonaisuuteen ollut käytännössä vaikutusta, mutta omaan tuomarointiini näistä keskusteluista oli kyllä apua. Keskusteluiden rohkaisemana sain omaa linjaani kiristettyä ja se toi myös varmuutta omaan tekemiseeni muutenkin.

Lauantain mitaliottelut käytiin sarja kerrallaan 1. ja 3. matoilla pronssit ja 2. matolla samaan aikaan finaali. Sain hyvin vastuuta, kahdeksasta käydystä sarjasta olin viiden sarjan mitaliotteluissa matolla. Neljä pronssiottelua naisissa -44 kg ja -48 kg ja miehissä -66 kg ja -73 kg. Näiden lisäksi olin matolla miesten -60 kg finaalissa Iso-Britannia – Hollanti, tässä ottelussa sai jakaa shidoja urakalla, varoitusten ollessa 3-3, yritin muutamaan kertaan kysyä katseella lupaa neljännelle varoitukselle Iso-Britannian ottelijalle, mutta lupaa ei tullut. Onneksi kuitenkin hollantilaisen painostus tuotti tulosta ja hän sai yukon arvoisen suorituksen. Miesten -73 pronssimatsissa oli Liettua – Latvia, latvialaisen hienokseltaan hallitessa ja näytti jo siltä että pisteillä menee voitto Latviaan, kunnes viimeisellä minuutilla liettualaisen yrityksestä latvialainen lähti tekemään blokin jälkeen mattoon vientiä pystytilanteesta ja tarttui reilusti jalasta kiinni. Tilanne oli selvä ilman videoitakin, Shteinbouk tuli kuitenkin mukaan keskusteluun ja kysyi kaikilta yksitellen mielipiteen. Kaikkien ollessa samaa mieltä jalkaan tarttumisesta sanoi Shteinbouk nähneensä tilanteen samoin ja halusi vain tarkistaa kaikkien olevan samaa mieltä.

Sunnuntain otteluissa jatkoin samaa shidolinjaa, enkä hirveästi niihin odottanut tai kysellyt apuja reunalta, pisteetkin olivat paremmin kohdallaan kuin lauantaina aamupäivästä. Muuten tuntui jatkuvan varsinkin rajatilanteiden ja pistooliotteen sormienläpikatsominen. Ilmeisesti myös pisteitä jätettiin antamatta, tämän taisi kovimmin kokea suomalaisista Laamasen Aatu. Itse olin ko. matsin aikana toisella matolla tuomaroimassa, mutta Suomen joukkueen kannustuksesta päätellen ei ottelun olisi pitänyt mennä jatkoajalle, saati päättyä liettualaisen voittoon… Jälleen kerran olisi videot ollut paikallaan.

Sunnuntaina mitaliottelut käytiin, niin että ensin kaikkien sarjojen pronssiottelut kahdella matolla ja sen jälkeen yhdellä matolla finaalit. Kisajärjestäjät olivat järjestelleet kuljetukset kentälle niin, että jouduin lähtemään pronssiotteluiden jälkeen vaihtamaan vaatteita ja odottelemaan kuljetusta lentokentälle. Pronssiotteluissa pääsin kuitenkin vielä miesten -66 kg matolle ja -90 kg avustavaksi, sekä naisten -78 kg matolle. Näissä ei mitään erityistä tapahtunut, naisten -78 kg ottelussa Latvia – Hollanti, oli hollantilainen selkeästi vahvempi ja sai ajettua latvialaiselle ennen täyttä aikaa neljä shidoa, joista kaksi annoin ulosastumisesta ja kaksi valehyökkäyksistä. Tasoero oli niin selvä että tällä kertaa neljäs shido tuli kertakysymällä avustaviltakin.

Kaiken kaikkiaan kisoista jäi hiukan kaivelemaan tuo shidolinja. Aina puhutaan siitä että tuomareiden pitäisi pyrkiä tuomaroimaan samalla tasolla kaikkien ryhmien ja mattojen välillä, no näissä kisoissa se ei vaan toiminut. Muuten kisat olivat hyvät, eli otteluiden taso oli mielestäni hyvä ja itse sain hyvin vastuuta mitaliotteluissa. Järjestelyiden puolestakin kisat olivat muuten hyvät, mutta videotarkkailun puute nykyisellään European cup tasolla ihmetyttää. Suomen joukkueelle kisoista kotiin tuomisiksi tuli kaksi mitalia, Aku Laakkonen taisteli lauantaina hienosti loppuotteluun, josta jäi tällä kertaa käteen hopeinen mitali ja sunnuntaina Alexandra Barton raivasi tiensä lopulta pronssiotteluun, josta poistui voittajana.

 

Samuli Kipronen

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa