Tuomariraportti: European Cup Juniors ja IJF B-lisenssikoe Pietarissa 18.-20.4.

Matka alkoi Torstaina Tikkurilan asemalta, ja perillä hotellilla olin jo hyvissä ajoin päivällä. Torstai oli merkitty matkustuspäiväksi, jolloin kokelaat putkahtelivat paikalle kuka milloinkin. Akreditointi aukesi sopivasti jo torstai-iltana, josta sain tulevien kolmen päivän aikataulun. Varsinainen ohjelma oli merkitty alkavaksi 10:00 perjantaiaamuna. Osaltani torstai-ilta meni hotellilla jännitystä kasvattaen ja sääntöjä kertaillen.

Perjantaina aamiaisen jälkeen luin vielä kerran säännöt ja painelin alas kokoushuoneeseen, jonne olikin jo kerääntynyt lähes kaikki kokeeseen osallistuvat tuomarit. Jännitys paistoi kaikkien kasvoilta. Tänä vuona kokeeseen osallistui kokelaita seuraavista maista: Adzerbaidjan, Ruotsi, Espanja, Serbia, Georgia, Suomi, Hollanti (2 kokelasta), Slovenia, Israel, Ukraina, Italia, Venäjä (2 kokelasta), Itävälta, Viro, Koatia ja Ranska (2 kokelasta).

Tuomarikomissiosta paikalla olivat: J.Snijders, B.Achilles, P.Chyurlia ja V.Smolin. Snijders avasi tilaisuuden toivottamalla meidät kaikki tervetulleiksi ja pyysi meitä kokelaita olemaan jännittämättä. Lisäksi hän kävi läpi kokeeseen liittyvät käytännön asiat. Snijders kertoi,että aamuisessa palaverissa ei käsitellä teknisiä asioita, vaan ne käsiteltäisiin 19:00 alkavassa tuomaripalaverissa, joka on kokelaille ”vapaaehtoinen”; sillä tunnemehan me säännöt. Komission nelikko puhuivat kaikki saman sävyisesti: Pääsanoma oli, toimikaa tiiminä, pyrkikää tasalaatuisuuteen ensimmäisestä ottelusta toisen päivän viimeiseen otteluun ja lisäksi pyrkikää tasaisuuteen myös tuomareiden ja tatamien välillä. Lisäksi komissaarit pyysivät välttämään poliisina toimimista, vaan matolla tulisi tuntea ottelun henki ja tuomita sen mukaisesti.

Kokouksen jälkeen oli aika käydä lounaalla, kerrata säännöt ja valmistautua 14:00 alkavaan teoreettiseen kokeeseen. Hermostuneisuus nousi kun kello läheni kahta ja kokeen alkaessa kokoushuoneen aulassa istui 19 hiljaista ja vakavaa kokelasta. Reilun tunnin kuluttua tunnelma oli hieman vapautuneempi. Tänä vuonna kaikki läpäisivät teoreettisen kokeen.

Kaikki kokelaat olivat läsnä, puku päällä, ”vapaaehtoisessa” tuomarikokouksessa. Snijders pyysi kokouksessa karsimaan pois negatiiviset teot: väärät otteet, ristikahvan, valehyökkäykset, passiivisuden. Lisäksi hän teroitti jo aamulla esiin tullutta tasaisuutta. Achilles kertasi valehyökkäyksen tunnusmerkit, jotka on ensimmäistä kertaa kirjattu sääntöihin. Smolin kertasi kuinka toimitaan mikäli jatkoaikaottelussa tulee sidonta: Mikäli sidonta kestää 20 sek julistetaan Ippon -> Soremade ja julistetaan voittaja (mikäli Waza-ari pohjilla niin 15 sek riittää.) Mikäli sidonta menee rikki, tai vastustaja ottaa sidonnan, 10 sek jälkeen, niin julistetaan toketa->yuko->soremade, koska jatkoaikaottelussa ensimmäisen pistesuorituksen saanut voittaa. Tähän asiaan palattiin vielä sunnuntaina.

Achilles luetteli tuomariryhmät, kokelaat kahdella tatamilla ja minä pääsin tatami kakkoselle, jossa oli lisäkseni 8 muuta kokelasta. Bussikuljetus kilpailupaikalle lähti lauantai aamuna kello 8:45 ja paikalla pidettiin tuomaripalaveri 9:30. Snijers toivotti kakille hyvää tuomitsemispäivää.

Lauantain ottelut alkoivat hyvin eikä niissä tapahtunut mitään erityisen mainittavaa. Kolmikkomme, joka pysyi numeroarvontasysteemistä huolimatta lähes samana ottelusta toiseen, toimi erittäin hyvin. Varoitukset, korjaukset ja muut kuittaukset hoidettiin huomaamattomasti silmäpelillä, joten tuomitseminen oli nautinnollista. Numerokone arpoi minut lähes jokatoiseen otteluun, joten vessataukoon ei ollut mahdollisuutta, tilanne oli tosin sama kaikille.

Tatamilla kaksi oli sarjat -60 ja -55. Minulle tuli lauantaina alkuotteluissa 5 ottelua tuomarina ja n. 10 avustavana tuomarina, mikä oli sama määrä kuin kaikilla muillakin. Finaaliblokista sain seuraavat ottelut: -60 finaali keskellä, -44 pronssi avustavana, -52 pronssi avustavana,-73 finaali avustavana. Lauantain finaaliotteluita eivät päässet tuomitsemaan 4 kokelasta. Kokonaisuutena lauantain otteluista jäi hyvä fiilis, ja jännityskin purkautui hieman.

Sunnuntaina kuljetus ja palaveri oli samaan aikaan ja ryhmät pysyivät samoina. Sunnuntaiaamuna jouduin hieman psyykkaamaan itseäni, jotta sain pienen jännityksen päälle. Sunnuntain ottelut sujuivat lauantaina aloitetun mukaisesti, joten viiden keskellä ja n. 10 avustavana tuomitun ottelun jälkeen oli hyvä siirtyä odottelemaan Finaaliblokin tuomarilistoja. Sunnuntaina minulle tuli vain avustavan tuomarin rooli seuraavissa otteluissa: finaali -63, pronssi -70, pronssi -78, pronssi +100. Pidin valintaa hyvänä merkkinä, sillä olin finaaliotteluissa, mutta komission ei tarvinnut nähdä minua enää mattotuomarina. Lauantain tapaan kaikkia kokelaita ei nähty finaaliotteluissa, mutta lauantaista poiketen rannalle jääneitä oli vain kolme. Jatkoaikaottelun sidontatilanne sattui Ruotsin kokelaalle, kun toinen ottelija otti sidonnan, joka kesti Ipponiin asti. 10 sekunnin kohdalla alkoi P.Chyurlia puhumaan radioonsa, että ottelu tulisi lopettaa koska ensimmäinen piste ratkaisee ottelun. Itse olin tuon ottelun aikana tauolla. Keskustelimme tilanteesta ottelun jälkeen, koska tilanne oli tulkittu tuomaripalaverissa puhutun vastaisesti.

Kisat ja pikainen palaveri oli ohi kello 17:00 ja tulokset jukistettaisiin 18:45 alkavassa palaverissa. Joten meillä kokelailla ei ollut muuta tehtävää kuin piehtaroia jännityksessä reilun tunnin ajan. Snijders aloitti, odotetun tilaisuuden, sanomalla että heidän tehtävänsä ei ole mukava, koska he eivät voi sanoa kaikkien läpäisseen. Snijders kehotti niitä tuomareita, joiden nimeä ei mainita, tulemaan keskustelemaan komissaarien kanssa, siitä mitä heidän tulee kehittää ennen seuraavaa koetta. Tämän jälkeen Achilles luki läpäisseiden kokelaiden nimet maittain aakkosjärjestyksessä, aika a:sta f:ään tuntui aika pitkältä. Kuultuani nimeni, saatuani kravatin ja lätkän, olo oli huikean helpottunut ja tyytyväinen. Muiden iloitessa uutta lisenssiään, poistui neljä pettynyttä kokelasta vähin äänin paikalta: Venäläisen, Adzerbaizanilaisen, Georgialaisen ja Israelilaisen kokelaan koe ei mennyt läpi. Ilta jatkui kokelaiden kanssa iltaa istuen. Osaltani kotimatkan aika tuli maanantaiaamuna 9:30.

Junassa 21.4.2014

IJF B-tuomari

Timo Lehtonen

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa