Tuomariraportti Budapestin GP:stä 12.-14.7.2019

Kisan tuomaripalaverissa muistutettiin samoista asioista kuin aina ennenkin:

Tuomarikolmikon on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä, mutta pöytätuomareiden on odotettava. hyvä hetki radion käyttöön - ohjeita ei saa antaa ainakaan kesken tilannetta.

Mattotuomarin on oltava rauhallinen niin päätöksissään kuin julistuksissaan.

Mattotuomarin on kontrolloitava ottelijoiden kumarrukset niin ottelun alussa kuin lopussa.

Mate-komennon pitää tulla oikeaan aikaan.

Pöytätuomareilla on päävastuu valmentajien koutsaamisen valvomisessa. Pöytätuomarit kun näkevät valmentajan koko ajan mattotuomarin ollessa selin tähän.

 

Perjantain alkuotteluiden tuomaroinnit sujuivat mielestäni tosi hyvin: kontrolli otteluihin pysyi koko ajan. Päivän harmitukseksi tuli finaalien N-48 Esp-Esp pronssiottelun ratkaisuheitto.  Jo waza-arin taululle takonut ottelija sai kipattua seoi-nagella vastustajansa nurin. Liikuin laiskasti ja totesin mielessäni, että uke tuli alas mahalleen, eikä aihetta pisteeseen ole. Tilanteen rauettua komensin siis maten ja samassa sain korvaani käskyn julistaa waza-ari. Sen tein ja pistetaululle katsoessani näin, että waza-ari oli merkitty väärälle puolelle. Korjasin tilanteen nyt julistamalla kokonaisuudessaan waza-ari awazate ipponin, jolloin pistetaulukin tajusi antaa waza-arin oikealle puolelle. Julistin siis periaatteessa ottelussa kolme waza-aria! Miten tilanne olisi pitänyt hoitaa mallikkaasti: Epäselvissä, itsestä poispäin kääntyvissä, alastuloissa kannattaa katsastaa pöytätuomareihin, josko he olivat nähneet alastulon paremmin. Yleensä he nyökkäävät pistesuorituksen merkikisi, jonka jälkeen mattotuomarin on helppo julistaa suoritus. Jos olisin näin tehnyt, niin tilanne olisi hoitunut tyylikkäästi maaliin waza-ari awazate ipponin julistamisella. Koska en näin tehnyt, sain julistaa pisteen radiokäskystä ja vieläpä en tajunnut julistaa automaattisesti waza-ari awazate ipponia, vaikka heittäjä oli selvästi jo waza-arin tauluun leiponut ottelija. Hyvää tässä on se, ettei sähellykseni muuttanut voittajaa, mutta huonoa tässä on se, etten käyttänyt pöytätuomareiden apuja ja jätin huomioimatta sen taululla jo olevan waza-arin. Keskittymisongelma siis. Huomiselle päivälle pitää siis olla tarkkana ja hoitaa homma kotiin ”varpaillaan”, vaikka itsevarmuus olisi kuinka huipussaan tahansa.

      Päivän loppupalaverissa muistutettiin, että tuomarin pitää kontrolloida ottelijoiden vyön tiukkuus niin, ettei ottelijan tarvitse helmoja joka välissä vyön alle olla tunkemassa ja siten hankkimassa itselleen huiliaikaa otteluunsa. Vyö kannattaa siis kiristyttää uumalle heti ekan puvun korjauksen yhteydessä.

     Lauantaina otteluissa riitti vauhdikkaita ja haastavia tilanteita. Esimerkiksi M-73 Cub-Gre ottelu ratkesi tilanteeseen, jossa keskityin pelkästään alastulon seuraamiseen. Havaitsin hyökkäyksen tapahtuvan ja toisen ottelijan tulevan tatamiin kyljelleen kyynerpää selkälinjan ulkopuolella jonkimoisen jalkakoukun kaatamana. Täten en julistanut suorituspistettä vaan maten. Ottelijoiden kävellessä paikalle sain korvanappiini käskyn odottaa. Niin teinkin ja kohta minua käskytettiin antamaan heittäjälle hansoku-make kawazu-kakeksta. Totta puhuen en nähnyt jalan kietomista, eikä minulla ollut mitää käsitystä miksi minun käsketiiin odottaa. Onnekseni en alkanut kielletystä liikkeestä suorituspistettä antamaan, sillä se olisi ollut karmea tuomarivirhe. Se uken ulkona ollut kyynerpää pelasti minut tämän kerran suuremmalta töpiltä. Toinen mielenkiintoinen tilanne tapahtui M-81 Ita-Geo ottelussa, jossa georgialainen sai käännettyä italialaisen kaadon juuri ja juuri ennen mattoon iskeytymistään itselleen. Reaktioni tuli selkärangasta ja julistin ipponin ja osoitin sinisen ottelijan paikkaa. Sininen jatkoi tilannetta pitäen sidonnassa ”voittoaan” tuulettavaa italialaista. Mietin, että kannattaako minun komentaa osaekomi, varmuuden vuoksi, koska en lopulta ollut varma menikö tulkintani oikein, jolloin taas olisin paljastanut epävarmuuteni, vai komennanko ottelijat pystyyn sore-madella. Pienin harkinnan ja pöydälle vilkaisun jälkeen komensin sore-maden. Koska italialainen jatkoi protestoimistaan ja pöydän takana tarkkailijoiden kesken kävi kuhina, niin näytin videotarkistusmerkkiä. Kohta kuulinkin tuomioni olleen oikea ja julistin georgialaisen voittajaksi. Oloni oli matsin jälkeen hämmentynyt, sillä reaktioni oli tullut selkärangasta, enkä itse tajunnut mitä tilanteessa oli tapahtunut. Videolta jälkikäteen katsottuna tilanne on selvä georgialaisen liike, tosin puolustukseksi sanottakoon, ettei se helpoimmasta päästä ole. Finaaleissa tuomitsin N-70 Esp-Gbr finaalin, joka oli britin näytöstä. Heitosta waza-ari ja vähän myöhemmin sidonnalla saatu toinen waza-ari aloitti britin kultamitalijuhlat. Kokonaisuutena jäin miettimään omasta tuomaroinnistani hätäilyn/jännittämisen tuntua. Vaikken oikeastaan jännittänyt, niin tuomarointini oli silti pingottunutta - julistin alastulopisteet sekunnin pari liian aikaisin. 

     Päivän loppupalaverissa kiiteltiin judoa ja tuomarointeja. Pyydettiin kuitenkin, etteivät tuomarit käskiksi ottelijoita kumartamaan käsimerkeillä tai osoittamaan, että kädet pitää laskea lanteilta omalla esimerkillä näyttäen. En kuitenkaan tiedä, millä konstilla muuten saadaan käsiään lanteilla lepuuttava ottelija saadaan vikkelästi kumarrusmoodiin kuin merkkiä näyttämällä. Kenties vain odottamalla.. Voipi tietenkin todeta, että jos palaute koskettaa tällaista sivuasiaa, niin ilmeisesti päivä oli todellakin mennyt hyvin.

     Kisan viimeinen päivä alkoi omalta kohdaltani tahmeasti. Julistin nimittäin M-90 Kaz-Ita ottelussa italialaisen heitosta hätäillen waza-arin, vaikka lopullinen alastulo täytti ipponin kriteerit. Pöytätuomarit pisteen kuitenkin oikeaksi muutattivat. Eilisen päivän hätäily siis jatkui tänäänkin, mutta tällä kertaa vakavammin seurauksin. Seuraavassakin ottelussa M-100 Uzb-Svk oli hankaluuksia. Uzbekin ensimmäinen heitto rullasi uken kyllä selälleen, mutta jotain, varmaankin nopeutta ja voimaa, heitosta puuttui, joten julistin waza-arin. Kuulin korvanappiini naksahduksia, mutta pöytätuomareihin päin vilkaistessani, en nähnyt mitään elettä, joten julistin hazimen. Uzbekki nappasi uken uudelleen tatamiin, tällä kertaa hieman nopeammin, mutta luokitin liikkeen silti samaan kategoriaan kuin aikaisemmankin, joten julistin waza-arin siitäkin. Waza-ari-awazate-ipponin julistettuani ajattelin kuitenkin, että tästä jälkimmäisestä olisi pitänyt julistaa ippon, oli siinä sen verran eroa ensimmäiseen. Pöytätuomarit myös sanoivat, että olisivat halunneet harkinta-aikaa ekan suorituksen jälkeen ja siksi antoivat pari napautusta radiolla korvaani. Hätäilin siis tässäkin... Myös päivän viimeisen ottelun M-90 Tjk-Geo ratkaisutilanne jäi vaivaamaan. Tadzikki työnsi georgialaisen rajan yli pari kertaa, niin että tämän molemmat jalat olivat ottelualueen ulkopuolella, mutta tämä tuli heti takaisin ottelualueelle. Annoin tilanteen jatkua ja tadzikin kaaduttua tatamiin huonosta yrityksestään georgialainen nappasi sidonnan ja voitti sillä ottelun. Jäin miettimään, että olisiko minun pitänyt komentaa mate ja antaa georgialaiselle shido yliastumisesta sen sijaan, että annoin tilanteen jatkua. Sääntöjen mukaan varmaankin, mutta ottelun hengen mukaan ei välttämättä.

     Loppupalaverissa pyydettiin kiinnittämään seuraavassa kisassa huomiota negatiivisiin käsiotteisiin, sillä niitä oltiin annettu pitää liian kauan. Todettiin kuitenkin, että vaikka finaaliblokin muutama ottelu oli ollut tylsää nyhjäämistä, niin varoitukset oli kuitenkin annettu oikeaan aikaan. 

     Oma tekemiseni oli tässä kisassa toisaalta tahmeaa mutta toisaalta hätäileävää. En saanut pääkoppaani sellaiseksi kevyeksi vaan ajattelu tuntui raskaalta, joten yritin paikata tilannetta liian nopeilla ratkaisuilla. En onnistunut olemaan riittävä rentona ja tuomitsemaan yhtä letkeästi mutta jämäkästi kuin normaalisti. Kenties alla oli kisaväsymystä Euroopan Kisojen ja Montrealin GP:n jäljiltä. Uskon kuitenkin palautuvani reilussa viikossa Zagrebin GP:hen. Siellä pitää kiinnittää huomiota tilanteiden loppuun katsomiseen ja rauhalliseen ja harkittuun päätöksen tekoon.

 

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa