Valokuvaaja: Stanisław Michałowski/EJU

Tuomariraportti alle 23 v. EM:istä 14-16.11.2014 Wroclawista Puolasta

Tuomariohjeet lyhyesti

- anna otella rajalla tilanne loppuun ennen matten komentamista

- johdossa oleva ottelija tekee todennäköisemmin enemmän valehyökkäyksiä ja muita negatiivisen judon tekoja, joten ole tarkkana niiden suhteen

- mattotuomari johtaa ottelua ja pöytätuomarit avustavat vaikeissa tilanteissa, silmäpeli on tärkeää

- heittoippon pitää varmistaa pöytätuomareilta ennen soremaden julistamista, jottei menetä esim. osaekomia

- lääkäri hoitaa kävelykyistä ottelijaa lääkintäpisteellä, ei tatamilla

 

Tuomariraportti

Torstai-illan palaverin antia

EJU:n ja IJF:n tuomaripäällikkö Jan Snijders loi uskoa tuomareiden tasoon ja kehotti kaikkia olemaan ylpeitä saamastaan kutsusta kilpailuun. Hän kertoi tuomarikomission roolin muuttuneen siten, että tuomarikolmikko saa tehdä päätökset ja he, yläpenkin porukka: pari tuomarijäsentä ja urheilujohtaja, muodostavan juryn, joka puuttuu vain äärimmäisissä tilanteissa. Snijders pyysi tuomareita antamaan toisilleen palautetta positiivisessa hengessä ja olemaan ammattimaisia niin käytöksen kuin pukeutumisenkin puolesta.

Itsessään sääntöosuudessa hän kehotti tuomareita miettimään erityisesti rajatilanteita ja otteettomuutta. Johdolla olevalla ottelijalla saattaa nimittäin olla mielessään ottelun varmistelu ja tarkoitukselliset ulosmenot ja valehyökkäykset. Niistä pitää rangaista. Kun tuomari julistaa heitosta ipponin, pitää hänen varmistaa tuomion oikeellisuus pöytätuomareilta ennen soremaden julistamista. Tällä tavalla vältetään osaekomin menetys, mikäli pöytätuomarit ipponin joksikin muuksi muuttavat.

EJU:n tuomarikomission italialaisjäsen Chyrlia muistutti siitä, että lääkintää vaativat tapaukset hoidetaan tatamin ulkopuolella lääkintäpisteellä ja että mattotuomarin on johdettava ottelua. Pöytätuomareiden on katsottava ottelua tatamilta eikä tietokoneruuduista.

Komission venäläisedustaja Vasili Smolin pyysi tuomareita katsomaan varmistuksen pöytätuomareilta vaikeissa vastaheittotilanne, jossa kumpi vain voisi saada pisteet. Tuomarin kannattaa myös näyttää suorittajan paikkaa, jotta pistetaulun pitäjä osaa suorituksen oikealle puolelle merkitä. Pistetaulu pitää myös tarkistaa julistuksen jälkeen, jottei tuomioita mene väärälle ottelijalle. Rajatilanteissa tulee odottaa tilanne loppuun ennen matten komentamista, ettei hätäisen komennon jälkeen vaan tapahdu heittoa.

Perjantaina mattotuomarointini sujuivat tuntemukseni mukaan kiitettävästi. Onnistuin säilyttämään etäisyyden ottelijoihin ja pisteiden arviointi onnistui sen takia hyvin. Varoituslinjaa höllensin hiukan, sillä muutaman GP- ja GS-kisan perusteella niitä ei jaeta kovin tiukkaan tahtiin. Säilytin käsimerkkini julistuksissa, korostetun kauan (4 sek), jotta julistukseni painoarvo ja itsevarmuuteni tuomiosta tulisi kaikille selväksi. Yhteistyö pöytätuomareiden kanssa ja toisinpäin oli helppoa, silmäpeli toimi kiitettävästi.

Pöytätuomarina ollessani saimme parini kanssa pyyhkeitä parista tilanteesta. Toisessa tapauksessa luotimme liikaa tapahtumaköyhän ottelun loppupuolella tapahtuneen ja siihen asti komeimman hyökkäyksen ja Gran slam-tason mattotuomarin yhdistelmään. Ottelija teki polviseoinagea, josta uke yritti heittää toria uranagella taaksepäin jääden alle. Minustakin tilanne näytti uken yritykseltä, mutta hyväksyin mattotuomarin julistaman wazarin edellä mainittujen seikkojen takia. Tovin kuluttua kuulimme kuitenkin radiosta Snijdersin komennon pyyhkiä wazari pois. Toisessa tilanteessa uke näytti tekevän selvän sillan osotosta ja minun ja monen muun mielestä tilanne oli selvä ippon - siltasäännön mukaisesti, joten nyökkäsin mattotuomarille ipponin merkiksi. Snijders kuitenkin pyysi muuttamaan ipponin yukoksi. Myöhemmin hän pyysi minut katsomaan tilanteen videolta. Siitä katsottaessa näkyi selvästi, kuinka uke tuli alas vartalo kaarella hartioiden ja niskan varaan. Snijdersin mukaan tilanteesta ei voi tehdä siltaa, joten ipponia ei pitänyt antaa.

Finaalissa tuomitsin alle 66 pronssimatsin, joka päättyi serbialaisen kahteen wazarin arvoiseen heittoon itävaltalaisesta vastustajasta.

Päivän lopuksi Snijders kertoi päivän ollen ihan mukiinmenevä, mutta toivoin huomisen olevan parempi. Chyrlia sanoi joidenkin jalankietomisblokkausten menneen läpi sormien ja niistä pitäisi huomenna antaa varoituksia. Smolin pyysi tuomaria menemään pois kameralinjalta, johon Snijders kuittasi, että tärkeintä on kuitenkin tuomarin oikea sijoittuminen, ei kameran väistely. Lisäksi Smolin pyysi tuomareita välttämään liian hätäisiä keskeytyksiä, koska muutama ne-waza-tilanne oli mennyt niiden takia ohi.

Lauantaina tatamillamme ottelivat -63 ja -70 kg naiset. Oma tekemiseni pysyi kuosissa ja keskittyminen oli helppoa. Heittoja tuli niukasti ja jos ipponvoittoja tuli, tulivat ne matosta. Tyypillisin tuomarin käsimerkki, matten jälkeen, oli jonkin sortin varoituksen näyttäminen. Kun meidän tatamimme ottelut loppuivat hyvissä ajoin, jäi aikaa ihastella viereisen tatamin -73 miesten otteita. Näyttävät hyökkäykset ja komeat akrobaattimaiset pelastautumiset kuuluivat otteluun kuin otteluun, todellista viihdykettä siis yleisölle. Finaaleissa tuomitsin -81 pronssimatsin, joka päättyi lyhyeen, venäläisen singotessa vastustajansa erittäin selkeästi ipponin arvoisesti tatamiin.

Lauantain palaverissa Snijders sanoin päivän olleen eilistä parempi. Ainoa hänen kommenttinsa oli, että päivän päättäneen ottelun wazarin olisi pitänyt olla ippon - onneksi ottelija sai kuitenkin varmistettua voiton itselleen. Varoituksia ei myöskään tarvitse väkisin keksiä: vaikka ottelijoilla olisikin ollut vaikkapa väärä käsiote, mutta ottelijat ottelevat kuin viimeistä päivää eikä kummallekaan otteista ole sen enempää haittaa, kannattaa varoitukset jättää antamatta. Smolin pyysi tuomareita olemaan antamatta varoitusta molemmille yhtä aikaa, vaan löytämään eron ja sytyttämään ottelun.

Sunnuntai oli pyhitetty tatamillamme alle -90 kg miehille. Kova otetaistelu ja välillä pelkästään siihen painottunut ottelutapa vaati tuomarilta tarkkuutta virheellisten ja negatiivisten otteiden havaitsemissa, vaikka ohjeeksi oli annettu, ettei niissä saa kuitenkaan turhan tiukasti nipottaa. Tein ennätyksen pisteidenmuuttamisessa: pari kertaa pöytätuomareiden toimesta ja pari kertaa komissio kommentoi tilannetta, johon pöytätuomarit eivät puuttuneet. Muuten homma pysyi jälleen kasassa ja keskittyminen ja motivoituminen otteluihin oli helppoa. Finaaleissa sain tuomita naisten -78 finaalin. Ottelu eteni noin 30 sekuntia, kun saksalainen ottelija nappasi slovenialaisen vastustajansa rajalla pystyjujigatameen ja tämä joutui luovuttamaan puoliseisovasta asennosta, kun ei saanut vastustajaansa matosta ylös nostettua.

Otteluiden lopuksi kokoonnuimme kuuntelemaan komissaarien terveiset päivän kulusta. Päivä oli kuulemma mennyt todella hyvin. Erityisesti finaalit olivat olleet komeaa katseltavaa ja hyvää tuomarointia. Palaverin jännittävin hetki oli luokituksien julkistaminen. Tiesin, että minulla oli pohjalla useita onnistuneita kisoja, joista parasta mahdollista luokitusta ei ollut annettu ja koska tämä kisa oli mennyt hyvin, odotin saavani nyt viimeistään parhaan eli A-luokituksen. Nimeni ja luokitukseni kuullessani olin tyytyväinen, sillä luokitukseni oli todellakin A. En ollut siis turhaan tuomaroinut kotona olohuoneessa perheeni iloksi Grand slamien matseja ja ottanut mallia maailman parhailta tuomareilta. Sääntöjen opettaminen ja läpikäyminen tuomarikoulutuksissa oli auttanut sisäistämään tilanteita. Uusien ottelusääntöjen suomentaminen kertasi säännöt myös mukavasti. Koko tuomarointipaketti tuntui tässä kisassa helpolta. Tuomariryhmämmekin oli loistava. Tankkasin myös jatkuvasti päivän mittaan rusinoita yms. muita hiilaripitoisia eineksiä, jotta aivoissa riitti energiaa keskittymiseen ja päätösten tekoon.

Kauden päätavoitteeni onnistui täydellisesti: itsessään jo pääseminen kisaan oli hienoa ja onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla nosti kokemuksen potenssiin kymmenen. Nyt voi olla tyytyväinen hetken aikaa. Laakereilla ei tosin auta kauaa levätä, vaan valmistautuminen uuteen kauteen ja kenties aiempaa suurempiin haasteisiin alkaa loppuvuoden Grand slam ja prix kisojen otteluita myötätuomaroimalla kotiolohuoneessa. Kiitokset Judoliitolle ja tuomarikollegoille tuesta.

Veli-Matti Karinkanta

    Jaa Facebookissa