Tuomariraportti Abu Dhabin Grand Slamista 24.-26.10.2019

 

Kilpailun alkupalaverissa muistutettiin jo tutuksi tulleista asioista: 1) Pöytätuomarit eivät saa kommunikoida mattotuomarin kanssa. Kaikki muutokset on pyydettävä radiolla tarkkailjoilta. 2) On parempi korjauttaa puku kerralla kunnolla, kuin korjauttaa sitä koko ajan ja siten rikkoa ottelun intensieetti. 3) Nyhjäysotteluita ei saa päästää jatkoajalle, vaan niissä on noudatettava tiukkaa negatiivisen judon tulkintaa ja lopetettava ottelu varoituksilla hyvissä ajoin.

 

Tunsin itseni virkeäksi muutaman viikon tauon jälkeen ja ajatukseni juoksi kirkkaasti. Puhkuin intoa päästä tuomaroimaan jälleen. Koska varoituksien kaivaminen tasapaksusta ottelusta on minulle vaikeaa, niin pyysin pöytätuomareita auttamaan tarvittaessa varoituksien suhteen. Kilpailun kaikki päivät sujuivat mielestäni mukavasti, kenties siksi, että ainakin parina ekana päivänä uhmasimme kommunikointikieltoa ja annoimme kollegallemme vinkkiä esim. poispäin kääntyneen alastulon arvioinnista tai vahvistuksen varoituksen annolle. 

 

Toisen päivän loppupalaverissa muistutettiin kuitenkin, että kaikenlainen pöytätuomareiden ja mattotuomarin välinen yhteydenpito on kielletty. Mattotuomari tuomitsee otteluita yksin. Pöytätuomareiden rooli muuttuu siis merkittävästi, sillä he eivät voi enää auttaa mattotuomaria. Mikäli pöytätuomarit haluavat muuttaa tuomion tai vaikka ehdottaa paremmasta sijainnista näkemäänsä heittopistettä, pitää heidän kysyä radiolla tarkkailijoilta ehdotukseensa vahvistus. Muistutettakoon vielä, että tämä systeemi on käytössä vain IJF Judo World Tourilla, ei kotimaisissa kisoissa, joissa kolmikon välillä saa ja pitääkin olla sanatonta viestintää. Ymmärrän, miksi IJF:n kisoissa kommukointi halutaan kieltää, mutta minusta muutos hankaloittaa monia asioita. Esimerkiksi, jos mattotuomari ei näe alastuloa kunnolla, koska se kääntyy hänestä poispäin, voisivat kulmatuomarit nyökkäyksellä vahvistaa alastulon välittömästi. Nyt pöytätuomareiden pitäisi kysyä tarkkailijoilta pisteen oikeutus, vaikka he olisivat siitä täysin varmoja. Toisaaltaan, jos mattotuomari haluaa vahvistuksen varoitukselleen, voisivat pöytätuomarit pienellä eleellä osoittaa olevansa samaa mieltä. Uskon ja toivon, että tämä linja hakee vielä uomaansa ja jatkossa kommunikointi sallitaan ainakin edellä esittämissäni tapauksissa. Tuomioiden muutoksien hyväksyisin tehtävän vain tarkkailijoiden kautta. Samankaltainen lieventyvä kehityshän on nähty muissakin muutoksissa, esim jalkaantarttumisvaroituksissa (ensimmäisessä versiossa suoran hansoku, nyt shido).

 

Kolmannen päivän -90 kg Hun-Swe-ottelu ei päättynyt minusta reilulla tavalla. Ottelu ei ollut mikään tekniikan riemuvoitto Unkarin Kristian Tothin ja Ruotsin Marcus Nymanin hakiessa ottelusta taktista voittoa. Nyman painoi alas tuplakauluottesta vastustajaansa hyökäten sumi-gaeshilla, kun taas Toth keskittyi tekemään aktiivisuutta osoitttavia seoi-otosheja ja pysyttelemään Nymanin ulottumattomissa. Pystyin johtamaan ottelua oman mieleni mukaan 2-1-shido-tilanteeseen saakka. Mielestäni matsi ei ollut hienoa katseltavaa, mutta en halunnut alkuotteluiden viimeistä jatko-ottelua kyseenalaisilla varoituksilla ratkaisemaan, niinpä odotin selkeää varoituksen paikkaa ottelun ratkaisemiseksi. Kun Nyman oli hyökännyt sumi-gaeshillaan, joka ei tosiaan ole mikään kaunistus, niin kuulin radiosta tarkkailijan käskyn antaa tälle varoituksen puolustavasta asennosta. En ymmärtänyt miksi niin piti tehdä, koska hän oli juuri hyökännyt, mutta annoin varoituksen, koska minulla ei ollut mahdollisuutta kyseenalaistaa varoitusta. Täten ottelussa mentiin jatkoajalle varoituksien suhteen 2-2 -tilanteessa. Jatkoajalla unkarilainen hyökkäsi pari kertaa tiiviissä rytmissä, pakeni mattoon ja konttasi rajan yli. Ajattelin, että rankaisen tätä rajanylityksestä, mutta kuulinkin korvanappiin komennon antaa viimeinen varoitus ottelemattomuudesta Nymanille. Matsin jälkeen tarkkailija tuli kysymään, että miksi näytin varoituksen päkityksestä, enkä alaspainamisesta. Sanoin, että, kuten hän käski, niin näytin varoituksen puolustavasta asennosta. Jos hän haluaa käskyttää varoituksen alaspainamisesta, pitää sanoa, että ”crushing down” eikä ”defensive posture”. Oman näkemykseni mukaan nuo kaksi varoitusta annettiin liian herkästi, mutta totuushan on, että tällaiset otetaisteluottelut halutaan saada ainakin alkuotteluissa loppumaan mahdollisimman pian, kunhan jompikumpi ottelija ne kolme varoitusta mahdollisimman pian saa.

 

Toinen merkittävä ottelijoihin liittyvä asia koski judogeja. Kaikki kooltaan rajatapausjudogit hylättiin. Täten varmaan noin puolet ottelijoista otteli IJF:n lainajudogissa ilman valmentajaa. Erityishuomiota oli kiinnitetty helman pituuteen. Sen piti olla reilusti sallitun rajoissa, jotta helmat pysyisivät vyön alla paremmin ja pukua tarvitsisi korjata mahdollisimman vähän. Mielestäni pukujen korjauksia tarvitsikin odottaa harvinaisen vähän, koska helmat pysyivät vyön alla paremmin. Hupaisia tilanteita aiheutti se, kun säännön mukaan lainajudogissa ottelevan valmentaja ei saa istua valmentajaboksissa, vaan hän saa olla korkeintaan katsomossa katsomassa, valmentamatta. Kuultiin monta kertaa radiosta, että katsomossa istuvaa valmentajaa pitää komentaa lopettamaan valmentamisen. Kun käännyttiin katsomoon päin valmentajan varoittamiseksi, niin ei tosiaan voinut sanoa, kuka siellä oli huutanut noin sadan urheluasuissaan olevan katsojan/valmentajan porukasta. Täten tyydyttiin sitten vain osoittamaan hiljentämismerkillä epämääräisesti katsomon suuntaan. Mielenkiintoiseksi judogijupakan tekee myös se, että mitaliotteluissa ottelijat saivat otella omissa judogeissaan, vaikka ne oli hylätty alkuotteluissa.

 

Tuomarointini sujui tässä kilpailussa, kuten edellisessäkin, omasta mielestäni siedettävästi. En enää annan intuition päättää alastulojen arviointeja, vaan harkitsen niitä kauemmin. Otan varoituksien antamisen nyt vakavasti kehittämiskohteekseni, jotta onnistun niiden antamisessa jatkossa paremmin. Oloni oli myös energinen ja pystyin nauttimaan tuomaronnista. Tästä on hyvä jatkaa tämän vuoden viimeisiin kilpailuihin Osakaan ja Qindaoon.

 

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa