Tatamin 2 tuomarit: Mashbat Bunkhbat (Mgl), Slawomir Kownacki (Pol), Everado Garcia (Mex), Vladimir Vostrikov (Rus), V-M Karinkanta (Fin), Ahmad Al Blooshi (UAE), Jean Claude Djimbi (Gab)

Tuomariraportti ABU Dhabi Grand Slam'ista 28.-30.10.2016

Urani ensimmäinen Grand Slam alkoi, niin kuin kisat aina alkavat, tuomaripalaverista. Palaverissa sanottiin, että olympialaisten shido-linja oli ollut erittäin hyvä, sillä niin oli saatu paljon suorituspisteotteluita ja shido-lajista oli päästy eroon. Saman toivottiin jatkuvan myös täällä. Kerrottiin myös, että IJF-tekee uuden olympiadin alussa kv-tuomareista kolme ryhmää, joista parhaimpaan ryhmään kuuluvat tuomarit tuomitsevat pääkisoissa. Nämä ryhmät muodostuvat lopullisesti seuraavan kahdeksan kuukauden aikana ja niillä mennään Tokion olympialaisiin saakka. Oman tavoitteeni kannalta olisi erittäin tärkeää onnistua näissä näyttökisoissa seuraavien kuukausien aikana, jotta pääsy tuohon ykkösryhmään varmistuisi.

Tuomaroinnista: Jostain kumman syystä minua jännitti muutamassa ensimmäisessä ottelussa enemmän kuin aikoihin. Tuntui etten osannut liikkua matolla rennosti ja tuijotin epäolennaisia seikkoja matsissa. Pisteet osuivat kuitenkin kohdilleen ja ne muutamat antamani varoituksetkin. Ilmeisesti tuomarointi kuitenkin näytti riittävän asialliselta, sillä olin testattavana N-48 kg finaalissa ja M-66 kg pronssiottelussa. Molemmat ottelut sujuivat hyvin, vaikka jälkimmäisessä slovenialaisen nenäverenvuotoa paikattiin varmaan viiden minuutin ajan. Parasta oli se, että noihin finaaleihin onnistuin rentoutumaan ja unohdin liikkumisen yms. miettimisen ja annoin vain mennä.

Päivän loppupalaverissa saatiin risuja, yllätys yllätys, jatkoajalle pistetaulu tyhjänä päästetyistä otteluista. Vaikka shidoja piti säästää, niin nuo ottelut eivät olleet sellaisia, joissa shido-paikkoja ei olisi kuulemma ollut: ainakin valehyökkäyksiä oli kuulemma arvosteltu turhan löysästi. On siis eriasia jättää varoitukset antamatta taistelullisessa ottelussa kuin puuduttavassa kyttäilyotteluissa.

Lauantaina päästin yhden -63 kg Ned-Fra ottelun jatkoajalle pistetaulu tyhjänä. Jatkoajalla hollantilainen korjasi voiton yukon heitolla. Itse asiassa ottelun olisi pitänyt ratketa jo varsinaisella otteluajalla, jolla hollantilainen sai heitettyä vastustajansa (videolta jälkikäteen katsottuna) yukon arvoisesti. Ottelussa en antanut pistettä, koska en nähnyt alastuloa kunnolla/näin vain uken mahalleen alastulon. Jäin kuitenkin odottamaan toviksi matten aikana pöytätuomareiden tarkistusta. Koska en mielestäni heiltä mitään elettä saanut, niin jatkoin ottelua. Jälkikäteen kuulin, että he olivat päätyneet yukoon pitkällisen harkinnan jälkeen, mutta koska matsi oli jo edennyt, eivät he enää alkaneet yukoa käskyttämään. Tässä tilanteessa pöytätuomareiden olisi kannattanut pyytää minua odottamaan/viestittää selvästi tarkastavansa tilannetta nauhalta tai minun olisi pitänyt odottaa kauemmin.

Alkuotteluissa tuomittu N-70 kg Fra-Gbr semifinaali oli jännittävä ottelu, jossa maltoin, edellä kertomastani opittuna, odottaa parin tilanteen varmistusta pöytätuomareilta. Yhdessä tilanteessa en osannut päättää heittäjää ja sain apua pöytätuomareilta. Muissa tilanteissa pöydän takana ja komissiossa oltiin kanssani samaa mieltä.

Finaaleissa tuomitsin M-73 Ned-Uae pronssiottelun. Ottelu oli tasaista kamppailua. Noin puolivälissä sain käskyn antaa siniselle passiivisuusvaroituksen, vaikkei omasta mielestäni tilanne ollut vielä alankomaalaiselle niin suosiollinen. Annoin varoituksen kuitenkin ilmekään värähtämättä. Noin minuutti ennen loppua alankomaalainen aloitti passailun linkkari-asennossa. Ensimmäisen erityisen puolustavan asennon annoin mennä läpi sormien, mutta asennon toistuttua annoin tasoittavan varoituksen. Mentiin jatkoajalle, jonka isäntämaan ottelija ratkaisi yukon arvoisella uhrautumisheitolla voitokseen.

Päivän loppupalaverissa pyydettiin olemaan tarkempana valehyökkäyksien ja yuko-alastulojen tulkinnassa. Lisäksi pöytätuomareita pyydettiin tarkkailemaan valmentajia, sillä ohjeiden anto hazimen aikana on vaarassa yleistyä muutaman valmentajan sitä itsepintaisesti harrastaessa.

Sunnuntai alkoi löperöllä pöytätuomaroinnilla tilanteessa, jossa meidän olisi pitänyt pyytää mattotuomaria keskeyttämään ottelu kädellä jalasta blokkaamisen varmistamiseksi videolta. Ensimmäinen ajatukseni oli hansoku, mutta koska tatamimme tarkkailijakaan ei asialle heti lämmennyt, emme pyytäneet videotarkistusstoppia. Matsi siis jatkui. Kun tuomaripäälliköt havaitsivat tilanteen, oli liian myöhäistä puuttua asiaan (vai olisiko ollut sittenkään, kun matsissa ei ollut tapahtunut mitään erikoista) ja saimme kuulla aivan syystä mokastamme. Pääsyyn sai mattotuomari, mutta meidän olisi pitänyt pysäyttää matsi tilanteen jälkeen ja auttaa mattotuomaria. Toisessa ottelussa M-100 kg Swe-Ksa heitto kääntyi minusta poispäin, enkä nähnyt alastuloa kunnolla, enkä sitä yukoa julistanutkaan, kuin vasta pöytätuomareiden pyynnöstä. Heiton lähtiessä olisin ehkä ehtinyt ottaa askeleen tai kaksi alastulon suuntaan ja nähnyt sen paremmin. Sama tapahtui myös M+100 kg semarissa Rus-Blr, jossa heiton alkaessa olin hyvässä paikassa, mutta sen loppuessa täysin väärällä puolella. Niinpä julistin alastulosta varmuuden vuoksi wazarin ja osaekomin päälle. Pöytätuomareilta sain sitten käskyn muuttaa wazarin ipponiksi. Tässäkin tilanteessa minun olisi pitänyt heiton lähtiessä kiertää muutamalla askeleella alastulon suuntaan. Tässä heiton aikaisessa alastulon suuntaan liikkumisessa on siis seuraava kehitettävä aihe. Joskus se tulee luonnostaan, mutta tänään taas ei. Minun suuntaani avautuneet heitot osasin pisteyttää, eikä niiden suhteen ollut ongelmia.

Finaaleissa sain tuomita M-90 Aze-Ger pronssiottelun. Tuomitsin oikein azerin heittämän yukon, mutta lopussa sekoilin vastaheittotilanteessa antaessani azerille yukoa, vaikka kontrolli oli saksalaisella. Piste kuitenkin pyyhittiin pois. Varsinaiseksi testiksi minulle annettiin M+100 kg Rou-Blr finaali. Siinä romanialainen onnistui heittämään yukon ja wazarin. Yksi lähes sidontatilanne oli hankala, sillä uke oli kyljellään, muttei torilla kunnon kontrollia ukesta, niinpä en julistanut osaekomia. Pian sitten uke nytkäyttikin olkapäänsä etupuolen tatamiin päin eikä sidontaa voinut enää edes harkita. Annoin molemmille myös päkittämisestä pari shidoa. Snijdersin palautteen mukaan sitä jälkimmäistä ei olisi pitänyt antaa. Muuten ottelu pysyi hyvin kuosissa.

Ensimmäiseksi Grand Slam -kilpailuksi tulos oli kiitettävä: kaksi tuomittua finaalia ja kolme pronssimatsia. Tässä oli kuitenkin matsi tai pari testimatsia, joissa komissio halusi nähdä mihin Suomi-poika pystyy. Tärkeintä kai lienee kuitenkin se, etten murtunut paineen alla tai jännittänyt kuitenkaan liikoja vaan pystyin nauttimaan matseista. Muutamassa alastulon arvioinnissa olisi pitänyt onnistua paremmin ja jättää pari turhaa varoitusta antamatta. Toisaalta taas onnistuin myös muutamassa erittäin vaativassa tilanteessa ja kovassa ottelussa oikein hyvin.

IJF:n johtajilla on näinä marraskuun ensimmäisinä päivinä palaveri seuraavan olympiadin sääntömuutoksista. Vielä tässä vaiheessa niistä ei annettu virallista tietoa, mutta tulkinnat esitellään viimeistään tammikuun alun IJF:n tuomari- ja valmentajaseminaarissa Bakussa.

Veli-Matti Karinkanta

    Jaa Facebookissa