Raportti IJF:n tuomari- ja valmentajaseminaarista 14.-15.1.2019 Mittersillistä Itävällasta

Suomen edustajina seminaarissa olivat valmentaja Markus Pekkola ja tuomari Veli-Matti Karinkanta.

Tärkeimmät aiheet olivat seuraavat: Vastaliike sutemi-wazalla tatamia käyttäen/ei käyttäen ja siirtyminen tachi-wazasta ne-wazaan (heitto vai siirtyminen ne-wazaan?). Seminaarissa käytiin läpi 146 tilannetta videolta. Kilipit ja niiden vastaukset löytyvät osoitteesta: Refereeusb.ijf.org. Valitettavasti palvelu ei toimi mobiililaitteilla.

Sääntöjen lisäksi IJF:n urheilu- ja koulutuskomissio piti luennon Olympialaisten judogisäännöstä ja valmentajien käytöksestä, Tokion MM-kisaorganisaatio esitteli syksyn kisansa ja Kodokan piti luennon vyön solmimisen ja puvun siistinä pitämisen tarpeellisuudesta.

Olympialaisista kerrottiin, ettei Olympia-judogissa saa olla mainoksia ja valmistajienkin merkit on minimoitu. Yleisesti valmentajia muistutettiin käyttäytymisestä ja huonon käytöksen sanktioista. Kodokanin pukudemon ydin oli siinä, että ottelijoiden puvun tulisi olla ottelun aikana moitteettomassa kunnossa. Perustan tälle luo vyön sitominen, josta seuraavaa: 1) Vyö sidotaan vyötärölle suoliluiden yläpuolelle - uumalle. 2) Vyö on riittävän kireällä, kun sen ja vartalon väliin mahtuu ainoastaan pari sormea eikä solmua ei voi siirtää sivusuunnassa. Täten judogin helmat pysyvät vyön alla paremmin. 3) Ottelijan on siistittävä puku maten aikana automaattisesti.

Videoklippien aiheet olivat:

1. Kaeshi-waza eli vastaliikkeet (Kummalle suorituspiste?)

Tässä pääasia oli se, ettei uhrautumisvastaheiton tekijä voi käyttää vartaloaan ja tatamia tukipisteenä heittopisteitä saadakseen. Tilanne tulkitaan siis siten, että uhrautumisvastaliikkeen tekijä tekee oman liikkeensä vasta tatamiin iskeytymisensä jälkeen. Mahdolliset heittopisteet kuuluvat siis ensimmäisen hyökkäyksen tekijälle.

2. Ne-wazaa vai tachi-wazaa?

Mikäli uke on kontillaan molemmat polvet ja kyynärpäät tatamissa, tulkitaan tilanne ne-wazaksi, eikä tori voi saada heittopisteitä, vaikka tästä tilanteesta uken ylös kiskoisikin. Mikäli uke esim. suoristaa (yhdenkin) käsivartensa tai jalkansa itse vapaaehtoisesti, muuttuu tilanne tachi-wazaksi ja heittopisteet ovat mahdollisia.

Lisäksi painotettiin sitä, ettei tuomari saa komentaa matea, vaan antaa ottelun jatkua ottelijoiden noustessa ylös, ellei tilanne ole vaarallinen.

3. Rajatilanteita  (Lähteekö heitto sisältä vai ulkoa?)

Heittäjän on aloitettava hyökkäys ottelualueelta. Mikäli esim. heittokombinaatio lähtee sisältä, mutta toinen liike tehdään ulkoa, on liike silti validi, jos hyökkäyksien välillä ei ole selvää taukoa.

Uke saa tehdä välittömän vastaliikeen ulkopuolelta. Tämä pätee sekä vastaheittoihin että ne-wazassa tehtäviin vastaliikkeisiin.

4. Ulosastuminen vai ylityöntö?

Ulosastuja saa tilastojen mukaan 95 % shidoista. Ulostyönnöstä annetaan varoitus, mikäli työntäjä työntää vastustajansa kahdella kädellä yli. Yliastumisessa on entinen sääntö voimassa. Epäselvissä tilanteissa voidaan varoitukset yliastumisesta/työntämisestä jättää antamatta.

5. Jalan venyttäminen ne-wazassa kuristuksen tai käsilukon tehostamiseksi

Tori ei saa venyttää uken jalkaa kuristuksen tai käsilukon tehostamiseksi. Tuomarin pitää komentaa välittömästi mate ja rangaista tekijää shidolla. Torin ote polvitaipeesta on sallittu, koska se ei venytä uken jalkaa.

6. Sidonta vai ei?

Torin on oltava uken ainakin osittain uken päällä ja hartialinjan on oltava tatamin suuntainen ts. rinta tatamiin päin. Ura-gatamessa ollaan luonnollisesti hartialinja tatamiin päin.

Mikäli uke saa ristittyä torin jalan jalkojen väliin altapäin nilkoillaan, pitää tuomari odottaa hieman toketan julistaakseen, josko tori saisi jalan irrotettua ja osakomi jatkuisi.

Pelkästä päästä/niskan ympäriltä ei voi tehdä sidontaa. Uken käden on oltava mukana paketissa sidonnan julistamiseksi.

7. Suoritus vai ei suoritusta?

Torin on osoitettava suorituspisteen saadakseen heittotekniikkaa. Uken omasta heittäytymisestä ei voi antaa suorituspistettä.

Lisäksi vähintään uken kyljen on kosketettava alastulossa tatamia.

8. Alastulo käsille/kyynerpäille

Waza-ari annetaan, mikäli uke itse vie kätensä tatamiin suojautuakseen selälleen menolta. Mikäli tori painaa uken kyynerpään tai käden tatamiin, ei suorituspistettä tule antaa. Käsien/kyynerpäiden tulee olla tatamissa yhdenaikaisesti suorituspisteen saamiseksi.

9. Suorituspiste vai ne-wazaa?

Uken alastulon ja torin heittotekniikan on edettävä jatkumona heittopisteen saamiseksi. Mikäli hitaassa alastulossa on pysähdys, arvostellaan alastulo tästä ensimmäisestä tilanteesta. Tämän jälkeinen jatkumo on ne-wazaa.

10. Käsilukko pystystä

Juji-gatamea ei saa tehdä suoraan esim. tomoe-nagen jatkumona.

Tori voi hyökätä polvillaan (periaatteessa tachi-wazassa) olevaan ukeen kuristuksella, käsilukolla tai käännöllä (vaikka jalasta tarttuen), koska tilanne tulkitaan tällöin ne-wazaan siirtymiseksi. Uke saa torjua hyökkäyksen tällöin kädellä jalasta tarttumalla.

11. Kielletyt nivellukot

Waki-gatamen tekemisestä tachi-wazassa rangaistaan hansoku-makella.

Kiellettyjä pystylukkoja ovat harai-goshin (waki-gatamen) tapaisten liikeiden lisäksi myös esim. sode-tyyliset heitot, joissa uken käsivarsi vääntyy torin olkapäätä vasten.

12. Karhunhalaustilanteita

Mikäli torilla on ote uken judogista ennen karhunhalausta, saa tori liikkeen tehdä. Ilman ennakoivaa otetta ei karhunhalausta saa tehdä.

Mikäli kumpikin ottelija ottaa karhunhalauksen yhdenaikaisesti, voi varoituksen antaa molemmille. Tilanteissa, joissa molemmilla ottelijoilla on jo kaksi shidoa, kannattaa tupla-shido jättää kuitenkin karhunhalauksesta antamatta ja antaa ottelun jatkua selkeämmän ratkaisun toivossa.

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa