Merja Hakamäen tuomariraportti veteraanien EM-kilpailuista

Veteraanien EM-kilpailut

Veteraanien EM-kilpailut oteltiin 9.11 - 13.11.2011 Itävallan Leibnitzssä. Leibnitz sijaitsee reilun parin tunnin ajomatkan päässä Wienistä lounaaseen. Meidät tuomarit majoitettiin vuorenrinteelle vanhaan osittain toiminnassa olevaan luostariin, joka toimii nykyään myös hotellina. Siellä majailimme, keskellä ei mitään.
Kisoihin osallistui 31 maata, 606 judokaa ja kisojen aikana jaettiin 69 kultamitalia. 27 tuomaria tuomitsi neljällä tatamilla. Veteraaniottelijat jaetaan ikäryhmiin viiden vuoden jaksotuksella. Nuorin ottelija oli 30-vuotias ja vanhin 73 v. Kaikissa ikäryhmissä oteltiin normaalit painoluokat, joten matseja neljän päivän aikana riitti. Viimeisenä päivänä käytiin joukkuekilpailut.  Otteluaika oli 3 min + 1 min golden score.
Torstain illan tuomaripalaverissa EJU:n puolelta olivat Tsekin Hefka, Turkin Metin, Italian Pasqual ja Venäjän Smolin. Herrat miettivät onko tulevissa kisoissa valkoinen ottelija tuomarin oikealla vai vasemmalla puolella. Meidän käskettiin aamulla katsoa tilanne ja toimia sitten sen mukaan.  Komissio ilmoitti myös, sitä kysyttäessä, että golden scorea ei ole, vaan ottelu päättyy hanteihin.  Varotuksia annettaessa pitänee huomioida myös ottelijan ikä, ei saa antaa liian hanakasti vanhoille.  Kävimme läpi yukon kriteerit ja meitä kehotettiin katosmaan heitto loppuun asti, kuka heiton kontrolloi.  Tuomareita pyydettiin rohkeasti ottamaan kontaktia pöydän takana istuvaan komission jäseneen, koska heillä on aikaa siellä katsoa tilanne uudelleen. Kulmatuomaria pyydettiin myös odottamaan kunnes tilanne on loppu, ja näyttämään vasta sitten merkkiä.
Perjantaiaamuna komissio saapui 10 min. myöhässä. Keskusteltiin hanteista;  kinsojen ja hyökkäysten laskemisesta.  Tuomarin sijoittuminen on heittotilanteessa tärkeää. Se, että joku tuomari ei ole finaaleissa ei tarkoita, että tuomari olisi huono.  Tämä toteamus, pani hymyn monen tuomarin huulille.  Tatamini ensimmäisen ryhmän matsi meni jatkoajalle ja liputukseen 2-0.  Komissio otti kolmikon puhutteluun ennen voittajan julistamista. Eipä tilanne näyttänyt ulospäin hyvälle.  Tästä tilanteesta huomasin myös, että tilanne oli muuttunut edellisestä illasta ja golden scoret käydäänkin.  Olin 100 kg ja 78 kg  pronssiottelussa mattotuomarina ja kerran pronssimatsissa kulmassa.
Lauantaiaamuna Smolin antoi kahdelle Venäjän naistuomarille uudet kravatit, meidän muiden hämmästyneiden silmien alla (seuraavana päivänä niitä jaettiin muille). Hefkan mielestä shidon voi antaa vain yhdelle ottelijalle kerrallaan. Tuomarikolmikon keskustelu tatamilla on oltava lyhyt. Käytiin läpi mikä on sidonta. Eilen oli julistettu sidonta, jossa ote oli vain pään ympäriltä kiinni.
Paikallinen kisaisäntä puhui meille tuomareiden käyttäytymisestä, miten meitä seurataan ja miten arvostettuja me olemme vanhempien veteraanien silmissä. Minuakin vanha veteraani tuli kiittämään kun olin antanut hänelle yukon ja hän voitti :))
Eräässä  matsissa surisi pääni yläpuolella enemmän kuin yksi kärpänen. Ensiksi jouduin muuttamaan wazarin ipponiksi. Seuraavassa tilanteessa heitto lensi yli mielestäni toiselle kyljelle. Annoin siitä yukon, mutta toinen kulma näytti wazaria ja toinen ipponia, joten muutin sen wazariksi. Hefka näytti minulle odota,  katsoi tilanteen ja sanoi sen olevan yuko. Otin tuomarit koolle ja taas huiskuttelin wazarin pois ja muutin sen yukoksi. Tänään pronssiotteluissa tuomitsivat tuomariryhmät. Vain finaaleihin valittiin tuomarit ja sinne minä en päässyt.
Myös sunnuntaina joukkuekilpailuihin valittiin tuomarit vain finaaliin, jonne ei minulla ollut asiaa. Kisaisäntä näytti meille edellisen vuoden vastaavista kisoista dvd:n, johon oli koottu veteraaniottelijoiden tunteita. Kaikki se ilo, lämpö ja valoisuus, mikä siitä välittyi, oli uskomattoman upeaa.  Veteraanit eivät ole tulleet pelkästään kilpailemaan vaan tapamaan myös vanhoja tuttujaan ympäri Eurooppaa.
Lämpimin tuntein:  Merja


Uutiskategoria

Jaa Facebookissa