Tuomariraportti Cluj-Napocan Junioreiden Eurooppa Cupista 10.-11.8.2019

Tuomaripalaverissa kerrattiin puvunkorjaussääntö ja tuomarin toiminta varoituksen annossa: ensin shidon normaali käsimerkki ja sitten puvunkorjausmerkki. Lisäksi pyydettiin pitämään valmentajat kurissa. 

 

Lähdin tähän kisaan ensisijaisesti siksi, että ajattelin kisan olevan sopivasti ennen MM:iä ja toimivan siten niiden karkeloiden sopivana viimeistelyharjoituksena. Toisena syynä on se, etä EJU:n tuomarisäännökset määräävät IJF Judo World Tourin tuomareiden osallistuvan vuoden aikana vähintään kahteen Cup-/Open-tasoiseen kilpailuun.

 

Ensimmäisen päivän tuomitsemani ottelut eivät juuri haastetta, alastulojen arviointia lukuunottamatta, tarjonneet. En julistanut turhia tai väärä-aikaisia mateja, varoituksia ei tarvinnut juuri antaa ja alastulojen arvioinnit ja niistä julistamani pisteet osuivat kohdilleen eikä pöytätuomareiden tarvinnut niitä ruveta muuttamaan. Tuomitsin yhdeksän kertaa mattotuomarina ja jokainen niistä päättyi joko suoraan heitto ipponiin tai sitten heitoista kertyneisiin waza-ari - awazate-ipponeihin. Kohdalleni sattui siis harvinaisen selkeä (helppo) päivä.

 

Päivän loppupalaverissa pyydettiin kiinnittämään huomiota oikea-aikaiseen mateen, ”ei suorituspistettä-wazari-ippon” eroihin ja negatiiviseen judoon. Ei siis mitää uutta tai erikoista muihin kisapalavereihin verrattuna. Samat aiheet säilyvät tuomaripalavereiden asialistoilla niin kauan kuin tätä hommaa ihmiset tekevät.

 

Kisan toisena päivänä osa ottelijoista vaati rankempaa kohtelua, nimittäin jouduin antamaan parissa ottelussa hansukat ottelemattottomuudesta tai muusta aikaansaamattomuudesta. Muuten ratkaisut tapahtuivat suorituspistein. Parissa tilanteessa jäi parannettavaa. Raskaan sarjan ottelussa komensin liian hätäisesti maten ottelijan käveltyä ulos ottelualueelta. Ottelualueen sisällä olevalle ottelijalle on nimittäin annettava mahdollisuus hyökätä ulosmenneeseen ottelijaan ennen ottelun keskeyttämistä. Nyt en antanut tätä mahdollisuutta, vaan keskeytin tilanteen liian nopeasti yliasumisshido mielessäni. Toinen tilanne tapahtui M-81 Ita-Geo finaalissa, jossa italialainen sai kaadettua vastustajansa jollain jalkakoukulla. Uke tuli alas ensin toiselle kyynerpäälleen ja sitten toiselle ja pyörähti siitä mahalleen. Koska sijoituin liian lähelle ottelijoita, niin näin alastulon ylhäältäpäin, enkä voinut varmasti sanoa olivatko molemmat uken kyynerpäät yhtäaikaa matossa waza-arin arvoisesti, joten en alkanut suorituspistettä arvailemaan, vaan komensin maten ja päätin odottaa videotarkistusta. Sen perusteella tulikin sitten käsky waza-arin julstamisesta. Tästä siis selvittiin yhteistyöllä. Ottelun päätös oli myös mielenkiintoinen. Italialainen sai vastustajansa juji-gatameen. Uken käsi oli suorana ja lengollaan, jolloin uke huusi ”Aaa!” ja läppäsi kerran torin jalkaa. Päättelin tämän olevan antautuminen ja julistin ipponin. Georgialainen protestoi, ettei antautunut, koska läppäsi vain kerran torin jalkaan. Ajattelin selventää tilannetta ottelijalle ja selitin hänelle, että jos käsi on suorana ja huutaa jotain, niin se tarkoittaa ”Maittaa”. Uskon ottelijan ymmärtäneen, sillä hän nyökkäsi selitykselleni ja kumarsi nöyrästi vastustajalleen.

 

MM:ien viimeistelyharjoitukseksi tämä kisa oli tarkoituksenmukainen. Vaikka ottelut päättyivät pääosin ipponeihin, niin oli niissä silti paljon arvioitavia tilanteita. Kaikkein parasta oli kuitekin se, että noissa parissa mainitsemassani tilanteessa jäi vielä parannettavaa, joten MM:iin ei tarvitse lähteä takki auki täysin tyytyväisin mielin, vaan hieman varpaillaan, kuten tuomaroinnissa pitää aina olla - luottavaisena mutta hieman varuillaan.

 

Veli-Matti Karinkanta

Uutiskategoriat

Jaa Facebookissa