Mika Korpelaisen tuomariraportti veteraanien MM-kilpailuista

Veteraanien MM - kisat olivat mahtava tapahtuma Saksan Sindelfingenissä
( Stutgartin) liepeillä. Osanottajia lähes 900 50.sta maasta hikoili
viidellä tatamilla neljän päivän ajan, joten tuomittavia matseja riitti
yllinkyllin 32 tuomarille. Kilpailijoiden lisäksi Pohjoismaista mukana
kisoissa olivat Ruotsin "sporttidirikka" Johnny Kullenberg ja
"lääkäridirikka", Suomen Lauri Malinen. Tuomareina toimivat Pohjois-
maista Ruotsin Dick Johansson ja allekirjoittanut.
Ejun komissiosta oli tuomareita vastaanottamassa isäntämaan Saksan
Berdt Achilles apujoukkoineen. Vieraanvaraisuus ja puitteet
hotelleineen, kuljetuksineen ja kisapaikkoineen olivat viimeisen päälle
hoidettuja. MM -kisojen kilpailijat olivat iältään 30 vuodesta 75
vuotiaaseen (Japanin Okada Surajiro). Mainittakoon, että Japanin "
vanhusten joukkueen" nuorin kilpailija oli syntynyt 1940. Heidän
matseja katsellessaan vanhakin nuortui ja tunnelma oli suorastaan
herkkä. Otteluajat olivat 2 - 3 minuuttia. Tuomaripalaverissa meitä
kehoitettiin olemaan erityisen tarkkana tatamilla mahdollisten
loukkaantumisien suhteen.( Lääkäri matolle tarpeeksi herkästi ja
viivyttelemättä.) Otteluissa ei käytetty jatkoaikaa (golden score)
lainkaan, vaan tasatilanteessa liputettiin aina voittaja.
Kun mattoa kohden oli vain 6 - 7 tuomaria, niin töitä tiesi neljän
päivän jälkeen todella tehneensä. Kavereina alkukilpailuissa minulla
oli saksalaiset Machulik ja Labahn, mutta semifinaaleissa ja
finaaleissa tuomitsin useita kamppailuja mm. Belgian Thierry " Simpson"
Clauwin ja Venäjän Marina Kuznetsovan, sekä italian Mario Vecchin
kanssa. Muutamia "kärpäsiä ja herätyksiä " tuli minullekin neljän
päivän aikana, muttei mitään erikoisempaa.
Joukkue- kisaan otti osaa 20 joukkuetta viidestä maasta. Vanhempien
joukkuekisan voitti Venäjä ja nuoremmat Brasilia vain pari porukkaa
mainitakseni. Vakavemmilta loukkaantumisilta vältyttiin ja lääkäri
Lassi Malisen mukaan 9 -10 olkapään sijoiltaanmenoa lienee olleet
sieltä vakavammasta päästä "miinus- saldona" tatameilta. Suomalaiset
veteraanit eivät yltäneet tällä kertaa mitaleille, mutta yhteishenki ja
tunnelma oli porukan kesken mitä parhain.

Pieniä havaintoja:
* Matsi jatkui vastustajan kanssa suullisesti usein vielä tatamin
ulkopuolella.
* Rajoja ylitettiin verrattain vähän.
* Otetaistelu oli vähäistä.
* Moni vanhempi " urputti" häviöstään mumisemalla sekä lievin ilmein
ja elein.
*Sidontaan jäätyään uke taputti usein ennen kongin kumahdusta.
* Aloituksessa avausaskel oli unohtunut monelta.
*Kaveria kiitettiin ja käteltiin usein lämpimästi.

Mielenkiintoiset ja tunnelmaltaan suorastaan herkät kisat,
terveisin,
Mika.

Uutiskategoria

Jaa Facebookissa