Uuteen vyökoejärjestelmään

Vyöarvojärjestelmä on asia, jossa judo poikkeaa monesta muusta lajista. Vyöarvolla osoitetaan judotaitoa ja asioiden osaamista. Mutta samalla se on myös kannustus- ja ohjauskeino. Vyöarvovaatimuksilla pystytään ohjaamaan judon harrastamista siihen suuntaan, että se palvelee judoa lajina yhteisen hyvän periaatteiden mukaisesti. Paitsi lajille, myös judoa harrastaville yksilöille, vyöarvot ovat erittäin merkityksellisiä asioita. Haluttiinpa sitä myöntää tai ei. Se miten vyöarvoja myönnetään, on siis yksi keskeisimmistä asioista judossa. Tämä on pääsyy siihen, että judoliiton hallitus on päättänyt perustaa 1.1.2017 alkaen oman vyökokeista vastaavan vyökoekomission.

Suomalaisen judon alkutaipaleella vyöarvojärjestelmästä vastasivat japanilaiset, joille judokamme vöitä suorittivat. Pikkuhiljaa suomalaiset saivat oikeuksia myöntää ensin värillisiä, myöhemmin mustia vöitä. Mustat vyöt kuitenkin vahvistettiin aina 2000-luvulle saakka Japanissa. Suomen judoliitosta erillinen Suomen Dan-Kollegio on rekisteröitynä yhdistyksenä perustettu 1978 ja sen keskeinen tehtävä on ollut vyöjärjestelmän ylläpito. Vuodesta 2006 alkaen Kollegion hallitus päätti lopettaa Kodokan Dan-arvojen hakemisen Suomen daneille keskitetysti ja siirtyi soveltamaan nykyisiä EJU:n ja IJF:n säädöksiä.

Tilanne on siis ollut alusta asti hieman erikoinen. Aluksi ulkomaalaiset, sittemmin Suomen judoliiton ulkopuolinen yhdistys ovat vastanneet eräästä suomalaisen judon keskeisimmästä asiasta. Ajatus tämän järjestelyn takana lienee ollut se, että koska mustia vöitä on ollut suhteellisen vähän, varmistettaisiin judoliitoista erillisellä kollegiolla se, että mustat vyöt myös pystyisivät määrittämään vyöarvojen myöntämisen perusteet. 55 vuotta ensimmäisen suomalaisen mustan vyön myöntämisen ja reilusti yli 1200 mustan vyön jälkeen, argumentti alkaa olla vanhentunut. Enää ei ole mitään kunnollisia perusteita sille, että vyökoejärjestelmä ei voisi olla täysin judoliiton, siis koko suomalaisen judokentän omassa hallussa.

Edellisen lisäksi nykyjärjestelmässä on myös toinen, perustavaa laatua oleva valuvika, joka on ollut siinä alusta saakka.  Nykyjärjestelmässä nimittäin sama taho laatii säännöt, soveltaa niitä ja käsittelee tai on käsittelemättä myös valitukset. Jokainen vähänkin pidempään mukana ollut tuntee vuosikymmenten varrelta tapauksia, joissa tämä asetelma on milloin jonkun mielestä aiheuttanut jonkun jatkuvan sivuuttamisen tai toisen mielestä jollekulle vyöarvoja on myönnetty liian heppoisin perustein. En missään nimessä halua kuitenkaan kategorisesti väittää, että kulloinkin vastuussa ollut kollegion hallitus olisi tuottamuksella näitä päätöksiä tehnyt. Aina löytyy kuitenkin erilaisia näkökulmia. Koska riippumatonta valitusoikeutta päätöksistä ei ole ollut ja toisaalta mikään ei myöskään ole kahlinnut vyöarvojen myöntämistä on tämä ollut mahdollista ja vanhat kaunat ovat jääneet muhimaan jopa vuosikymmeniksi.

Suomen judoliitto hyväksyi vuonna 2012 uudet säännöt, jossa linjattiin vyöjärjestelmän liiton vastuulle kuuluvaksi asiaksi. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan haluttu, syystä tai toisesta, vielä ottaa loogista seuraava askelta, vaan liitto laati 2013 kollegion kanssa sopimuksen, jonka mukaan ”Dan-Kollegion hallitus toimii Judoliiton graduointivaliokuntana.”  Silloin ei vain määritelty sitä, mitkä tuon graduointivaliokunnan tarkat tehtävät ovat ja tämä on kieltämättä aiheuttanut ajoittaista hankausta liiton ja kollegion välillä. Tällä hetkellä tilanne on, että liitto vastaa vyökoejärjestelmästä, mutta sillä ei juuri ole vaikutusmahdollisuuksia siihen. Pitkän ja vaikean pohdinnan jälkeen hallitus yksimielisesti päätti ottaa lopullisen askeleen ja irtisanoa sopimuksen tämän vuoden lopussa. Syynä ei kuitenkaan ollut nykyisten hallitusten (judoliitto ja kollegio) väliset erimielisyydet, hallituksia kun tulee ja menee. Syynä irtisanomiselle olivat perustavaa laatua olevat valuviat: se että toinen yhdistys ei voi vastata judoliiton keskeisestä tehtävästä ja se että nykyjärjestelmässä vallan kolmijako ei toimi vaan kaikki on yksissä käsissä.

Judoliiton hallitus ei halua keskittää kaikkea valtaa vyökoeaisoissa itselleen. Se haluaa kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisia vyökoemääräyksiä suomalaisessa judossa noudatetaan. Niillä kun kyetään keskeisesti ohjaamaan sitä, mihin suuntaan suomalainen judo-osaaminen kehittyy. Uusi asetelma, jossa judoliiton hallitus vastaa vyökoemääräysten tekemisestä (ei siis välttämättä itse niitä kirjoita) antaa sille joustavamman mahdollisuuden integroida vyökoejärjestelmää esim. valmennuksen, koulutuksen ja muuttuvan judon harrastamisen toimintaympäristön kanssa. Vyökoejärjestelmää on helpompi sopeuttaa uusiin ideoihin. Ja viime kädessä koko suomalaisella judokentällä on mahdollisuus vaikuttaa hallitusvalintojen kautta siihen, millaiset vyökoevaatimukset meillä on. (Tässä kohtaa on kuitenkin mainittava, että viime kesänä voimaan astuneiden vyökoesääntöjen peruslinja on hallituksenkin mielestä oikea: kilpaileminen on asia joka vie vyöarvoissa nopeammin eteenpäin. Kieltämättä säännöissä lienee myös joitain valuvikoja, joita on syytä paikata myöhemmin. Hallitus ei siis vielä tässä kohtaa uusi vyökoevaatimuksia, ainoastaan päivittää graduointisäännöt vastaamaan uutta tilannetta).

Vyökoeanomuksien käsittelyä, vyökoetilaisuuksien järjestelyitä ja graduoitsijakoulutuksien järjestämistä varten judoliiton koulutusvaliokuntaan perustetaan kuusihenkinen vyökoekomissio. Komission jäsenet valitsee hallitus. Mahdollisimman riippumattoman aseman vuoksi ”komissaarien” kausi kestää kolme vuotta ja joka vuosi kahden kausi on katkolla. Liiton hallituksen jäsen tai liiton työntekijä ei saa kuulua komissioon. Komissio soveltaa hallituksen hyväksymiä graduointimääräyksiä, käsitellen mustan vyön vyökoeanomukset ja aina äänestäen asiasta. Hylätyt anomukset tulee tarvittaessa perustella hakijalle ja hakijalla on mahdollisuus valittaa päätöksistä hallituksen määrittelemälle taholle. Vyökoekomissio vastaa myös mustien vöiden vyökoetilaisuuksien järjestämisistä, hankkien itse vyökokeisiin sopivaksi katsomansa raadit. Hylätyistä vyökokeista ei voi valittaa. Kaikilta vyökoekomission jäseniltä ei välttämättä odoteta korkeaa dania (mustaa vyötä nyt kumminkin) ja kovaa kilpailutaustaa. Sen sijaan odotetaan, että hän tuntee mahdollisimman laajasti nykyjudoa, suomalaista nykyjudokenttää ja nykyjudokoita. Sanalla sanoen hallitus haluaa, että komissiossa istuu mahdollisimman monipuolisesti ja laaja-alaisesti suomalaisessa nykyjudossa paljain jaloin mukana olevia judokoita.

Komissio saa myös esittää vyöarvojen myöntämistä ilman vyökoetta joko niin, että vyökokeeseen anoneen ei edellytetä osallistuvan vyökokeeseen tai sitten niin, että se esittää henkilölle vyökorotusta ilman että hän on sitä edes anonut. Näitä esityksiä saavat myös seurat (eivät siis yksittäiset ihmiset tai vaikkapa judoliiton hallitus) tehdä. Tässä kohtaa kuitenkin komission esitykset vahvistaa judoliiton hallitus. Kaksivaiheisella prosessilla halutaan vaikuttaa siihen, että ilman vyökokeita myönnettävät vyökorotukset harkittaisiin mahdollisimman laaja-alaisesti.

Graduoitsijakoulutus integroidaan judoliiton muuhun koulutusjärjestelmään. Kuten nykyäänkin, oikeuksien saaminen ja ylläpito edellyttävät koulutuksiin osallistumista ja vyökokeiden aktiivista pitämistä. Uudessa järjestelmässä oikeudet ovat henkilökohtaisia, mutta seurojen hallitukset päättävät itsenäisesti, ketkä vyökoeoikeudet omaavista kyseisessä seurassa saavat värivöitä myöntää. Uudessa järjestelmässä seurojen tai seuragraduoijien ei tarvitse maksaa graduointioikeuksista minnekään. Tarkemmin uusiin määräyksiin voi tutustua uusituista graduointisäännöistä ja uudesta koko järjestelmää avaavastavyökoeohjesäännöstä.

Olen kertonut asiasta kollegion puheenjohtajalle Peter Mickelssonille. Kollegio on tehnyt hyvää työtä ja kiitän siitä sen puheenjohtajaa ja koko kollegion hallitusta samoin kuin aiempina aikoinakin kollegiossa työtä tehneitä. Hallitus ei poissulje sitä, että kollegion nykyisestä hallituksesta uuteen komissioon ihmisiä tulisi. Myös muut uuteen vyökokomissioon halukkaat voivat ilmoittautua talkoisiin. Ymmärrän, että päätös uudesta järjestelmästä on iso ja aiheuttaa keskustelua. Asiaa on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa työrauhan takaamiseksi uuden järjestelmän suunnittelun ajaksi. Tämä askel olisi joka tapauksessa jossain vaiheessa pitänyt ottaa. Tämä hallitus päätti sen tehdä.

Tankki

 

P.S: Paljon työtä on vielä edessä ja kaikkia yksityiskohtia ei ole ehditty suunnitella. Vuodenvaihteen yli mennään kuitenkin mahdollisimman juohevasti. Esimerkiksi tuplamaksuja ei tulla vaatimaan, jos vyökoemaksu on suoritettu tänä vuonna ja on menossa kokeeseen vasta ensi vuonna. Jos judoka on hyväksytty vyökokeeseen ennen vuodenvaihdetta on oikeus osallistua vyökokeeseen olemassa myös ensi vuonna.

    Jaa Facebookissa