Historia

Kuva ensimmäisistä judoharjoituksista Suomessa vuodelta 1954.

Samurai-taidoista kamppailu-urheiluksi

Judo sai alkunsa Japanissa 1880-luvulla, kun kasvatustieteilijä ja ju-jutsu -mestari Jigoro Kano alkoi muokata vanhoista taistelutaidoista uutta kamppailulajia ja liikuntamuotoa. Hän kehitti ju-jutsun tekniikoita niin, että kamppailutilannetta voitiin harjoitella täydellä suoritusteholla ilman merkittävää loukkaantumisriskiä. Realistisen ottelemisen lisäksi kasvatustieteilijä Kano korosti judossa harjoittelijoiden henkistä kasvua ja kehittymistä ihmisinä.

Judon voittokulku kamppailulajien joukossa alkoi vuonna 1886, kun Japanissa haettiin poliisille ju-jutsu -koulua. Eri koulut laitettiin kilpailemaan keskenään turnauksessa, jossa kukin lähetti 15 oppilasta kilpailuun. Otteluista 13 päättyi judokan voittoon ja kaksi ratkaisemattomaan. Judosta tuli näin poliisien laji ja pian osa opetusohjelmaa kouluissa.

Kano pyrki alusta asti levittämään judoa myös Japanin ulkopuolelle. Laji sai mainetta ja harrastajia, kun vuosisadan alun judokat kiersivät maailmaa ja haastoivat mm. painijoita ja nyrkkeilijöitä voitokkaasti. Kano vaikutti myös kansainvälisessä Olympiakomiteassa ja judo valittiin Olympialajiksi Tokion kisoihin vuonna 1964.

Suomeen judon toi Japanin lähetystösihteeri Shigemi Tagami 1950-luvulla. Suomen Judoliitto perustettiin 1958. Nykyisin judoa harrastetaan joka puolella Suomea yli 120 seurassa ja aktiiviharrastajia on n. 12 500.

Kansainvälisesti judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Olympialajien joukossa se on viidenneksi suurin laji kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärällä mitattuna. Kansainväliseen judoliittoon (IJF) kuuluu 200 jäsenmaata ja Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä.