Graduointisäännöt

Seuragraduoinnit: Vyöarvojen 1.kyu- 5.kyu graduoinnit seuragraduointeina, toimitaan samalla tavalla kuin kyu graduointien osalta aiemminkin. Muutoksena se, että 1.kyu graduoinnit ovat siirtyneet seuragraduointiin. 1.kuy graduointihakemus löytyy täältä.

Dan-graduoinnit kuten tähänkin asti ja maksut dan-kollegion tilille. Katso tarkemmin voimassaolevista graduointisäännöistä. Dan-graduointihakemus löytyy täältä.

 

Graduointisäännöt tästä linkistä.

 

Alla kysymyksiä ja vastauksia uusista säännöistä.

Miksi vyökoevaatimuksia pitää jatkuvasti muuttaa?

Vastaus: Aikaisemmin1990-luvun sääntöjä pidettiin liian tiukkoina suhteessa yleiseen kansainväliseen käytäntöön, joten niitä helpotettiin. Se johti tulkintavaikeuksiin, ja uusia vyökoehakemuksia tuli käsiteltäväksi minimiajassa tai jopa sen alle sellaisiltakin hakijoilta, joilla ei sanottavampaa meriittiä ollut. Näitä hakemuksia ja vyökokeita korkeisiinkin vyöarvoihin on hyväksytty viime vuosien aikana poikkeuksellisen paljon ja jopa alle säännöissä mainittujen minimiaikojen."

Se on herättänyt voimakasta kritiikkiä erityisesti vanhojen judokoiden keskuudessa, joilta on vaadittu samaan vyöarvoon paljon pidempi väliaika ja kovempia näyttöjä. Nyt palataan lähemmäs edellistä, vuoden 1993 järjestelmää.

Musta vyö judossa on kova brändi, ja mustan vyön suorittanut judoka on saavuttanut jotakin ainutlaatuista. Tehtävämme on ylläpitää tätä brändiä pitämällä rima riittävän korkealla.

Miksei toimintapisteitä enää käytetä?

Vastaus: Toimintapisteiden tulkinta ja todentaminen oli vaikeaa. Kilpailupisteet ovat yksiselitteisiä eikä tulkintaa tarvitse hakijankaan miettiä.

En ole juuri kilpaillut. Voinko ikinä saavuttaa mustan vyön?

Vastaus: Aktiivijudokoilla on mahdollisuus saavuttaa dan-arvoja vaikkei kilpailupisteitä olisikaan. Vyöarvo on merkki judotaidoista, ja taitoa pitää pystyä osoittamaan ennen vyökoetta joko voittamalla judo-otteluita, menestymällä taitotasokilpailuissa (kata), toimimalla ohjaajana, valmentajana, opettajana tai tuomarina judokilpailuissa. Kaikki judoa edistävä toiminta katsotaan lisäksi kokelaan eduksi.

Miten ja millä kriteereillä Dan-kollegio toiminnan aktiivisuuden määrittää?

Vastaus: Aktiivisuus tarkoittaa jatkuvaa työtä matolla judon parissa. Jos tatamilla ei käy säännöllisesti harjoittelemassa, ohjaamassa, valmentamassa tai tuomaroimassa, vyöarvojen väliaika ei juokse.

Milloin vyökokeeseen tulisi hakea?
Vastaus: Vyökokeeseen voi hakea sen jälkeen kun minimiaika on täynnä edellyttäen, että on hankkinut tarvittavan määrän kilpailupisteitä. Kilpailupisteiden puuttuessa minimiaika on kaksinkertainen. 

En ole varma, kelpaanko seuraavaan vyökokeeseen. Mistä saan sen tietää? Onko parempi jättää hakematta?

Vastaus: Opettajien ja valmentajien vastuulla on lähettää oppilaat ja valmennettavat kokeisiin, kun he ovat siihen valmiita. Heidän on huolehdittava myös omasta kehityksestään vyöarvoissa.

5. ja 6. danin kokeisiin ei enää haeta itse, vaan niihin kutsutaan. Dan-kollegion hallitus voi myös kutsua judokan kokeeseen tai myöntää vyöarvonkorotuksen judoseuran tai yksittäisen judokan hyvin perustellusta aloitteesta.

Miksi kilpailijat saavat nopeammin vyökoekelpoisuuden?
Vastaus: Kamppailulajissa kannustetaan kilpailemaan, ja otteluiden voittaminen on osoitus käytännössä toimivista judotaidoista.

Miksi ilman kilpailupisteitä minimiaika on kaksinkertainen?

Vastaus: Mahdollisuus nopeampaan vyön suorittamiseen on tapa kannustaa muutkin kuin juniorit kilpatatamille. Pisteiden saaminen on myös entistä helpompaa. Kaikista voitetuista otteluista saa vähintään puoli pistettä riippumatta vastustajan vyöarvosta. Veteraaneille on omia sarjoja, ja kata-kilpailuistakin jaetaan pisteitä.

Miten olette ajatelleet tulkita 2. kyu ja 1. kyu kilpailupisteasiaa, jos aikuisiällä judon aloittanut harrastaja ei pysty enää kilpailemaan. Miten voi kompensoida puuttuvat kilpailupisteet?

Vastaus: Ei mitenkään. Pisteiden puuttuessa minimiaika on kaksinkertainen, mutta silloinkaan se ei ole pitkä: 2. kyuhun 1 vuosi ja 4 kuukautta ja 1. kyuhun 1 vuosi ja 8 kuukautta.

Suurelle enemmistölle uudet vaatimukset eivät hidasta ainakaan 1.-2 danien suorittamista. Tilastojen mukaan 1. dan suoritetaan keskimäärin 4,8 vuotta ruskean vyön jälkeen, kun uusissa vaatimuksissa pisin minimiaika (C-tasolla ilman kilpailupisteitä) on 4 vuotta. 2. dan on suoritettu keskimäärin 8,6 vuotta 1. dan suorituksesta, ja uusi minimiaika C-tasolla ilman kilpailupisteitä on 8 vuotta. 3. danin saaminen on kestänyt keskimäärin on 8,4 vuotta ja 4. danin 10,9 vuotta. 

Miten olette ajatelleet motivoida suurinta osaa seuratasolla toimivia ohjaajia ja valmentajia, joilla ei ole omaa kilpailutaustaa?

Vastaus: Motivoimme heitä osallistumaan harjoituksiin myös oppilaina: opiskelemaan esimerkiksi katat ja osallistumaan katakilpailuihin. Useilla ohjaajilla oma harjoittelu on jäänyt kokonaan. Siihen emme kannusta. Kannustamme kaikkia tatamille harjoittelemaan judoa.

Vaaditaanko myös aktiivikilpailijoilta säännöissä mainitut koulutukset? Eivät he ehdi käyttää viikonloppuja koulutuksissa, aika menee harjoitteluun ja kilpailemiseen.

Vastaus: Edustustason judoka pystyy valmennusleireillä pidettävien luentojen ja oman valmentautumisen yhteydessä hankkimaan suurimmaksi osaksi ne tiedot ja taidot, jotka vastaavat vaadittuja koulutuksia. Nämä suoritukset aletaan todentaa ja kirjata. Puuttuvia teoriaosia aletaan sisällyttää leirien oheen. Tärkeää on merkitä kaikki koulutukset judopassiin heti koulutuspaikalla ja pyytää siihen kouluttajan puumerkki.

Miten voidaan rinnastaa nuorten arvokisojen finaali ja aikuisten SM- tai PM-kisojen finaali samaan kategoriaan?

Vastaus: Kansainvälisen tason juniorit yleensä pärjäävät myös aikuisten SM-kisoissa mutta eivät junioreina kansainvälisissä aikuisten arvokisoissa. Jos pärjäävät, niin tasoluokka nousee.

Monien judoseurojen johtokunnissa istuu vuodesta toiseen ihmisiä talkoohengellä, mistä motivaatio heille edetä urallaan?

Vastaus: Judotaidot ja kunto eivät kehity, jos ei tule tatamille harjoittelemaan. Seurojen pitää käyttää muitakin palkitsemiskeinoja kuin vyöarvon korotuksia motivoidakseen niitä henkilöitä, jotka eivät osallistu varsinaiseen judotyöskentelyyn matolla. Judoliitolta voi anoa palkitsemista varten erilaisia ansiomerkkejä. Ansiomerkkejä voi hakea myös Valolta ja Opetusministeriöltä.

Tuomaritoiminnan arvostus laski aivan alas, vaikka se tuomarikoulutus on pantu 1. kyu koulutusvaateisiin. Nytkin meinaa olla puutetta tuomareista.

Vastaus: Yhden päivän tuomarikurssi koulutusvaatimuksiin lisättiin tuomareiden toivomuksesta, jotta kaikki ymmärtäisivät säännöt. Lisenssin suorittamista ei vaadita, mutta laaja kurssittaminen ohjaa ja auttaa nykyistä suurempaa joukkoa tuomariuran alkuun.

Vyöarvojen korotusaikojen suhteen tuomarit ovat samassa asemassa kuin judo-ohjaajat ja -valmentajat. Ne jotka siirtyvät näihin tehtäviin ilman kilpailutaustaa eivät voi yltää kaikkein korkeimpiin vyöarvoihin, mutta 5. daniin asti kuitenkin.

Onko Suomen Judoliitossa hävinnyt kaikki muu toiminta kuin kilpailutoiminta?

Vastaus: Ei ole. Kamppailu on kuitenkin kaksintaistelulajin sielu. Kilpaileminen  motivoi harjoittelemaan ja hankkimaan korkeamman taitotason. Tarvitsemme taitavia ja menestyneitä esikuvia judo-opettajiksi, valmentajiksi ja tuomareiksi. Kilpailumenestys tuo myös medianäkyvyyttä ja uskottavuutta lajille.